Puheenjohtajalta: Pelkkä taituruus ei tee balettitanssijaa

Vastine Veli-Markus Tapion kolumniin (HS 18.8.2020):

Veli-Markus Tapio (HS 18.8.2020) kirjoitti kolumnissaan, että taitavan balettitanssijan tunnistaa jo kaukaa. Näin ei ole. Tapio kirjoittaa myös, että tanssitaide edellyttää taituruutta. Se taas on totta, mutta pelkkä taituruus ei yksin riitä tekemään tanssijasta taiteilijaa.

Yleensä ammattitanssijan polku alkaa harrastuksena jo alle kouluikäisenä. Kouluiän kynnyksellä lahjakkaimmat voivat hakeutua laajempaan ja intensiivisempään koulutukseen, jossa opiskelijoita valmennetaan mahdollisiin tuleviin ammatillisiin opintoihin. Eri tanssimuotojen, -tyylien ja repertoaarin lisäksi harjoitetaan ja kehitetään laaja-alaisesti liikkuvuutta, voimaa, koordinaatiota, ilmaisua, esiintymistaitoja sekä liikemuistia.

Tanssijan ammatillisiin tai laajiin opintoihin valitaan opiskelijat, jotka täyttävät monimuotoisen kriteeristön. Heiltä edellytetään paljon erilaisia fyysisiä ominaisuuksia, kuten nivelten luontaista liikkuvuutta sekä hyvää koordinaatiota ja musikaalisuutta. Monet ammattilaisuuteen vaadittavista tärkeimmistä ominaisuuksista ovat kuitenkin henkisiä: sinnikkyys, äärimmäinen keskittymiskyky ja hyvä paineensietokyky, joka on tarpeen erityisesti esiintymistilanteissa, kun suoritus monesti kulminoituu muutamien minuuttien raskaisiin, lähes akrobaattisiin suorituksiin, joiden tulee näyttää vaivattomilta, virheettömiltä ja musikaalisilta monituhatpäisen yleisön edessä.

Matka ammattilaisuuteen on pitkä ja raskas. Ammattitanssijaksi valmistunut on opiskellut erilaisten tanssiaineiden ja ilmaisun lisäksi teoreettisia aineita, treenannut vuosia monipuolisesti vähintään 6 päivää viikossa ja täydentänyt opintojaan intensiivikurssein Suomessa ja ulkomailla. Nuori tanssija on yleensä käynyt tanssiopintojensa ohella lukiota ja kirjoittanut ylioppilaaksi. Se jos joku opettaa ajanhallintaa.

Ammattitanssijakoulutuksen läpikäyneet ovat oppineet vuosien varrella työskentely- ja esiintymistaitoja, kurinalaisuutta sekä alan kansainvälisyyden vuoksi kartuttaneet usein myös kielitaitoaan. Heille on yleensä kehittynyt kovan ja säännöllisen treenin myötä ammattiurheilijan voima ja kestävyys.

Ammattitanssijaksi valmistuminen ei kuitenkaan takaa alan työpaikkaa. Ammattilaisryhmät Suomessa ja ulkomailla palkkaavat vuosittain kukin yleensä n. 1–10 uutta tanssijaa, joista noin puolet ovat miehiä ja puolet naisia. Avoimista vakansseista kilpailevat usein sadat, parhaimmissa ryhmissä jopa tuhannet nuoret tanssijat, joista monet ovat valmistuneet huippukouluista ympäri maailmaa. Valituilta edellytetään aina erittäin vahvaa tekniikkaa, mutta myös poikkeuksellista musikaalisuutta, ilmaisua, lavasäteilyä ja karismaa, jolla he erottuvat massasta. Nämä ominaisuudet kun tekevät loppujen lopuksi tanssijasta todellisen taiteilijan.

Vuosittain Suomessa tanssijan tutkinnon tai laajan koulutuksen suorittaneista keskimäärin 2–6 päätyy ammattitanssijaksi Suomeen tai ulkomaille. Loput valmistuneista jatkavat opintojaan esimerkiksi alan korkeakouluissa tai päätyvät työskentelemään joko kulttuurin pariin tai muille aloille.

Useimmista tanssia opiskelleista ja harrastaneista tulee kuitenkin asiantuntevaa, kriittistä ja tanssin kenttää tuntevaa yleisöä. Myös heitä tanssitaide tarvitsee – ehkä enemmän kuin koskaan.

 

Maija Nikkonen-Hilli

Puheenjohtaja, Pro Dance -yhdistys

Ammattitanssijan tytär ja ammattitanssijan äiti

 

Pro Dancen hallitus 2020 esittäytyy

Vuosikokouksessa  25.6.2020 valittiin Pro Dancelle uusi hallitus.

Maija Nikkonen-Hilli (puheenjohtaja)

on viettänyt lapsuutensa Aleksanterin teatterin kulisseissa ja seurannut hyvin
läheltä musiikki- ja tanssimaailmaa, sillä hän on oopperalaulajan ja balettitanssijan tytär sekä balettitanssijan äiti. Maija työskentelee markkinointiviestinnän parissa projektijohtajana ja tuottajana ja hänellä on takanaan myös musiikkiopintoja.

Maija on ollut Pro Dancen hallituksessa vuodesta 2016 ja puheenjohtajana vuodesta 2018.

Laura Vilhonen (varapuheenjohtaja)

on tanssija, koreografi ja tanssipedagogi. Hän on opettanut sekä harjoittanut flamencoa tanssin ammattilaisille ja sitä opiskeleville jo yli 20 vuotta mm. Kansallisbaletissa, Kansallisbaletin oppilaitoksessa, Helsingin tanssiopistossa ja Helsingin Balettiakatemiassa. Laura on opiskellut flamencoa Espanjassa mm. Amor de Diosilla Madridissa, Jerezissä ja Cordobassa. Laura valitsi flamencon aikanaan lajikseen, koska siinä saa olla samaan aikaan sekä muusikko että tanssija.

Laura on kahden nuoren miestanssijan äiti. Hän näkee Pro Dancen roolin ennen kaikkea tanssin ja baletin tuntemuksen edistäjänä sekä tanssin tekijöiden ja nuorten tanssijoiden tukijana. Laura on ollut Pro Dancen hallituksessa vuodesta 2016.

Tiina Timonen  (sihteeri)

on työskennellyt tanssin kentällä vuodesta 2000 alkaen monissa erilaisissa rooleissa muun muassa tanssijana, tanssinopettajana ja tuottajana.

Hän on koulutukseltaan kulttuurituottaja ja tanssinopettaja AMK. Tällä hetkellä  Tiina työskentelee Suomen Kansallisoopperassa ja hän on toiminut Suomen Kansallisoopperan ja –baletin balettioppilaitoksella tuottajana sekä toimii Valtakunnallisen Balettikilpailun 2020 vastaavana tuottajana.

Tiina valittiin Pro Dancen hallitukseen vuonna 2019.

Jani Talo
Kuva Mirka Kleemola
on Suomen Kansallisbaletin ensitanssija, joka on työskennellyt myös Washingtonin Baletissa. Hän on tehnyt kymmeniä solistisia ja päärooleja, kuten Gisellen Albrechtin, Anna Kareninan Vronskin, Joutsenlammen Sigfriedin, Prinsessa Ruususen Prinssi Desiréen sekä Romeon ja Julian Romeon. Vuodesta 2020 Jani toimii myös Balettioppilaitoksen koulutuskoordinaattorina.
Jani on saanut koulutuksensa Washington Ballet Schoolissa ja Suomen Kansallisoopperan Balettioppilaitoksessa. Hän on luonut myös useita koreografioita. Jani on palkittu Pro Dance -stipendillä vuonna 2001 ja Tanssin Kukka -palkinnolla vuonna 2007. Hänet valittiin Pro Dancen hallitukseen vuonna 2019.
Timo Sokura
Kuvaaja Mikko Nikkinen

on tanssitaiteilija ja kulttuurivaikuttaja. Hän on toiminut Suomen Kansallisbaletin sekä Tanssiteatteri Raatikon tanssijana, Lappeenrannan kaupunginteatterin johtajana sekä Kansallisoopperan tuottajana. Nykyisin Sokura työskentelee Balettioppilaitoksen tuottajana. Sokura on opiskellut tanssijaksi Kansallisoopperan balettikoulussa ja jatko-opiskellut mm. Brysselissä. Hänellä on ollut myös lukuisia teatteri- ja tanssialan luottamustehtäviä.

Jari Harmoinen

on koko ikänsä ollut kiinnostunut klassisesta musiikista, oopperasta ja yhä enemmän baletista. Hän käy mielellään katsomassa balettiesityksiä Suomessa ja ulkomailla aina kun siihen on mahdollisuus. Klassinen baletti on lähinnä hänen sydäntään.

Jari on myös Mariinski-teatterin ystävien puheenjohtaja, ja käynyt parin vuosikymmenen aikana Pietarissa noin 40 kertaa. Melkein jokaisella matkalla hän on saanut nähdä siellä sekä Mariinski- että Mikhailovski-teatterin upeita esityksiä. Venäjällä baletilla on pitkät perinteet ja huikea suosio ihan kaikkien kansankerrosten keskuudessa. Jari toivoisi, että näin olisi myös Suomessa. Pro Dance -yhdistys on laajentanut hänen näkemystään tanssitaiteen koko kirjosta ja avannut uusia mielenkiintoisia näkökulmia siihen. Hän on Pro Dancen myötä päässyt hieman kurkistamaan myös kulissien taakse; siihen miten kovalla työllä ja harjoittelulla saadaan aikaan se ihana illuusio näyttämöllä. Jari on kuulunut Pro Dancen hallitukseen vuodesta 2017.

Tytti Hirvonen
Tytin unelma-ammatti lapsena oli ballerina ja klassinen baletti oli hänen tärkein harrastuksensa aina 12-vuotiaaksi asti. Toisesta harrastuksesta (piirtäminen) tulikin sitten varsinainen ammatti. Tytti on koulutukseltaan graafinen suunnittelija ja hänen työkuvaansa kuuluu mm. mainosgrafiikka ja tapahtumien järjestäminen. Hän vastaa myös Pro Dancen graafisesta suunnittelusta.
Tanssi on jatkunut aikuisiällä Tytin harrastuksena. Hän toimii amatööriesiintyjänä ja viihtyy tietysti  myös yleisön puolella. Tanssissa häntä eniten kiehtoo kehon hallinta, tunnelman luominen ja hetken tuntu. Siksi se jaksaa kiehtoa häntä vuodesta toiseen. Tytti on ollut Pro Dancen hallituksessa vuodesta 2011.
Reija Kyläkallio (rahastonhoitaja)
on harrastanut tanssia 1970 luvulta saakka, ensin Raatikon tanssikoulussa ja sitten Helsingin tanssiopistossa. Hän innostui 35-vuotiaana kokeilemaan modernin ja jazz-tanssin ohella myös klassista balettia, joka vei mennessään. Ankara, kurinalainen ja täsmällinen opetus sopi hyvin Reijan pedantille luonteelle. Myöhemmin kuvioihin tuli myös karakteritanssi, jossa saa vielä vahvemmin ilmaista itseään. Tanssin ohella Reija harrastaa golfia.
 
Reija työskentelee siviilissä taloushallinnon puolella. Hän on ollut Pro Dancen hallituksessa vuodesta 2013 ja vastaa rautaisella ammattitaidollaan Pro Dancen talousasioista.
Liisa Palin
on tanssitaiteilija ja balettipedagogi. Hän kävi Kansallisoopperan balettikoulun ja sai kiinnityksen vuonna 1965 Kansallisoopperan balettiin, jossa  hän tanssi 22 vuotta. Tanssijan työnsä rinnalla hän aloitti opetustyön oopperan balettikoulussa vuonna 1983. Hän opiskeli Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Opettajakorkeakoulussa ja siellä suoritetut pedagogiset opinnot antoivat pätevyyden opettajan työhön. Lisäksi hän on täydentänyt opintojaan baletin didaktiikassa Suomessa ja ulkomailla.

Liisa on opettanut mm.  Kansallisoopperan balettioppilaitoksessa, josta hän jäi eläkkeelle 2013 sekä useissa tanssikouluissa ympäri Suomea. Läänintaiteilijavuodet Vaasassa täydensivät kokonaiskuvaa tanssinopettajien ja -ohjaajien koulutuksen tarpeesta ja koulutuksen kehittäminen onkin ollut lähellä hänen sydäntään. Liisa on vaikuttanut vuosia myös Balettipedagogit ry:n hallituksessa. Hän mainitsee kiinnostuksen kohteekseen erityisesti nuoren tanssijan kehittymisen tukemisen ja sen yhtenä osa-alueena liikunta- ja urheilulääketieteen. Liisa kokee, että Pro Dancen tärkein tehtävä on tukea tanssitaidetta ja sen tekijöitä sekä nostaa tanssia suuren yleisön tietoisuuteen.