Pro Dance -stipendit jaettiin jälleen Aleksanterin teatterissa

Pro Dance on jakanut jälleen vuosittaiset stipendinsä. Elämäntyöstään tanssin hyväksi palkittiin Helsingin tanssiopiston perustaja ja rehtori Leila Sillantaka, joka on päätoimensa sekä lukuisten luottamustehtäviensä ohella toiminut yli 50 vuotta lastentanssin opettajana, pedagogina ja taidekasvattajana.

Muut Pro Dance -stipendiaatit olivat tähtitanssija Sergei Popov ja tanssija Emilia Števik Suomen Kansallisbaletista, tanssitaiteilija ja näyttelijä Misa Lommi, tanssiteatteri Glims &Glomsin perustaja ja taiteellinen johtaja Tuomo Railo, tanssijatar ja balettipedagogi Saga Eriksson sekä Lappeenrannan tanssiopiston opiskelija Elina Ampuja.

Gaalassa jaettiin myös yksityishenkilöiden lahjoittamia nimikkostipendejä.

Lucia Nifontova -stipendit menivät tanssijatar ja balettipedagogi Venla Konttiselle sekä Suomen Kansallisbaletin oppilaitoksen opiskelija Lassi Hirvoselle. Hirvonen sai myös Pro Dance -stipendin.

Tanssijatar-balettipedagogi Marianna Rumjantsevan nimeä kantavat stipendit jaettiin kahdelle nuorelle tanssinopiskelijalle, Silvia Konoselle ja Phet Haanpäälle Helsingin tanssiopiston erikoiskoulutusluokalta.

Kuvataiteilija Olli Vasan lahjoittamat stipendit menivät Kansallisbaletin tanssija Katariina Luukakselle sekä Suomen Kansallisbaletin oppilaitoksen opiskelija Taru Hiitolalle.

Etsimme taidemesenaatteja

 

Pro Dance on suomalaisen tanssiyleisön yhteisö, jonka kaikki toiminta tähtää tanssin ammattilaisten ja nuorten lahjakkuuksien tukemiseen. Yksityiset lahjoittajat ja yrityskumppanit ovat tärkeä toimintamme tukipilari. Haluatko sinä tai yrityksesi toimia taidemesenaattina ja saada samalla näkyvyyttä? Ota yhteyttä, niin kerromme lisää.

 

Puheenjohtaja Maija Nikkonen-Hilli

maijanikkonenhilli@gmail.com

+358 44 0883997

Pro Dance Gaala 2019: Elävä Petipa

Klassisen baletin isäksikin tituleeratun Marius Petipan syntymästä tuli kuluneeksi viime vuonna 200 vuotta. Monet nykyään esitettävät klassiset balettiteokset, kuten Prinsessa Ruusunen, Don Quijote, Joutsenlampi, Raymonda ja Bajadeeri pohjautuvat Petipan tekemiin koreografioihin. Lisäksi hän uudisti ja teki tunnetuksi useita muita balettiteoksia, kuten Pähkinänsärkijän, Coppelian, Paquitan, Esmeraldan, Merirosvon, Huonosti vartioidun tytön (La Fille mal gardée) sekä Gisellen. Pro Dance Gaala 2019 esitteli Petipan tuotteliasta uraa ja hänen koreografioitaan uudessakin valossa

Pro Dance -gaalassa nähtiin otteita Marius Petipan luomista tai hänen uudistamistaan teoksista, kuten Prinsessa Ruususesta, Pähkinänsärkijästä, Satanellasta, Paquitasta, Bajadeerista ja Don Quijotesta. Ohjelmistossa oli myös uudempaa koreografiaa, joka oli saanut inspiraationsa Petipan teoksista ja hänen luomastaan traditiosta.

Esiintyjinä olivat mm. tähtitanssijat Michal Krčmář, Tiina Myllymäki ja Sergei Popov, solistitanssija Hanako Matsune,  tanssijat Viola Länsivuori ja Konsta Roos Suomen Kansallisbaletista,  Heidi Naakka Helsinki Dance Companystä, Sergei Upkin Viron Kansallisbaletista, Kira Hilli Hollannin Kansallisbaletista sekä nuoria lahjakkuuksia, Balettioppilaitoksesta, Espoon tanssiopistosta, Helsingin tanssiopistosta sekä Helsingin Balettiakatemiasta.

Gaalan avasi Grand Defilé, kunnianosoitus Marius Petipalle. Kulkue tai kavalkadi oli saanut inspiraationsa Bajadeeri-baletin kuuluisasta Varjojen valtakunta -kohtauksesta, joka on yksi klassisen baletin vaikuttavimpia niin kutsuttuja valkoisia kohtauksia. Kulkueessa oli mukana eri sukupolvien tanssijoita, jotka olivat syntyneet peräti seitsemällä eri vuosikymmenellä. Nuorin tanssija oli 6-vuotias ja vanhin 74-vuotias. Joukossa oli oppilaita Helsingin balettiakatemiasta, ammattilaisia Suomen Kansallisbaletista sekä useita aikanaan hienon uran tehneitä eläköityneita balettitanssijattaria, jotka ovat kaikki saaneet olla kosketuksissa Petipan perinnön kanssa ja esittää hänen teostensa moninaisia versioita, myös Aleksanterin teatterin näyttämöllä, silloin kuin se toimi vielä Suomen Kansallisbaletin päänäyttämönä.

Gaalan juonsivat tanssitaiteilijat Minna Tervamäki ja Sami Saikkonen.

Klassisen baletin ohella näytöksessä saatiin nauttia myös Petipan teoksille ominaisista karakteritansseista. Karakteritanssit ovat eräänlaisia tyyliteltyjä kansantansseja, joissa kuitenkin hyödynnetään klassisen baletin tekniikkaa. Petipa sai inspiraationsa karakterityylin luomiseen hänen matkusteltuaan ja asuttuaan useissa euroopan maissa kuten Espanjassa.

Pro Dance Gaalassa esitettiin myös MTV3:lle vuonna 1979 tuotettu tallenne, jossa nähtiin pala suomalaisen baletin historiaa, kun kaksi suomalaista tanssijaa Ulrika Hallberg ja Matti Tikkanen tanssivat Don Quijote -baletin Pas De Deuxin adagion. Tallenteen oli ohjannut Hannu Heikinheimo ja kuvannut Simo Helander.

Illan aikana jaettiin myös vuosittaiset Pro Dance -palkinnot ja -stipendit tanssijoille, pedagogeille ja koreografeille sekä nuorille lahjakkuuksille. Stipendien saajista enemmän täällä: http://prodanceyhdistys.fi/uncategorized/pro-dance-stipendit-jaettiin-jalleen-aleksanterin-teatterissa/

Pro Dance kiittää lämpimästi kaikkia gaalanäytöksen rakentamiseen osallistuneita. Tilaisuuden koko tuotto menee stipendirahastoon tanssitaiteen hyväksi.

 

Marianna Rumjantseva: kansainvälinen ballerina ja ansioitunut pedagogi

Pro Dance Gaalassa jaettiin ensimmäistä kertaa myös ensitanssijatar Marianna Rumjantsevan nimeä kantavat stipendit

Suomalainen ensitanssijatar-balettipedagogi Marianna Rumjantseva syntyi Helsingissä. Hän teki uransa solistina ja ensitanssijattarena Suomen Kansallisoopperan baletissa ja tanssi päärooleja suurissa balettiteoksissa kuten Joutsenlampi, Pähkinänsärkijä, Spartacus, Etydit, Don Quijote ja Raymonda.

Kansainväliseksi ballerinaksi hän nousi vieraillessaan 1970-luvun taitteessa Leningradin Kirov teatterissa, Rheinoper Düsseldorfissa, Tallinnan Estonia teatterissa, Rigassa ja Minskissä. Näillä näyttämöillä hänen ohjelmistoaan olivat Joutsenlampi, Giselle, Don Quijote ja Spartacuksen päätehtävät.

Kiinnostus baletin opettamiseen alkoi jo hänen tanssijauransa aikana. Ensimmäisen Vaganova-metodia käsittävän oppikirjan hän sai venäläiseltä kollegalta Kansallisoopperan baletin vierailumatkalla Leningradin Malin teatteriin 1950-luvun lopulla.

Tanssijattaren uransa jälkeen hän opetti ammattilaisia Tukholman Kuninkaallisessa baletissa sekä Svenska Ballet Skolanissa. Suomeen palattuaan opetustyö jatkui Kansallisoopperan Balettioppilaitoksessa.

Kiinnostus baletin didaktiikkaan ja metodiikkaan syveni Pietarin Vaganova-metodia käsittelevissä kesäseminaareissa. Nämä opinnot johtivat hänet kirjoittamaan suomenkielisen baletin Metodiikka-Didaktiikka 4-8 luokkien oppimateriaalin.

Marianna Rumjantseva näkee tärkeänä nuoren tanssijan koko koulutuksen kaaren, mutta erityisesti sydäntä lähellä ovat baletin ammattiluokat.

”On välttämätöntä saada hyvä pohjakoulutus, mutta on päästävä nuorena tanssimaan, kokemaan sekä arvioimaan omaa osaamistaan suhteessa myös kansainväliseen baletin koulutukseen ja ammattilaisuuteen. Haluan omalta osaltani tukea nyt myös suomalaisen nuoren tanssijan lahjakkuutta”, Rumjantseva perustelee lahjoitustaan.

Marianna Rumjantsevan stipendit jaettiin kahdelle Kansallisbaletin oppilaitoksen opiskelijalle, Ellen Mäkelälle ja Erika Pastelille.

Marianna Rumjantseva: kansainvälinen ballerina ja ansioitunut pedagogi

Pro Dance Gaalassa jaettiin ensimmäistä kertaa myös ensitanssijatar Marianna Rumjantsevan nimeä kantavat stipendit

Suomalainen ensitanssijatar-balettipedagogi Marianna Rumjantseva syntyi Helsingissä. Hän teki uransa solistina ja ensitanssijattarena Suomen Kansallisoopperan baletissa ja teki päärooleja suurissa balettiteoksissa kuten Joutsenlampi, Pähkinänsärkijä, Spartacus, Etydit, Don Quijote ja Raymonda.

Kansainväliseksi ballerinaksi hän nousi vieraillessaan 1970-luvun taitteessa Leningradin Kirov teatterissa, Rheinoper Düsseldorfissa, Tallinnan Estonia teatterissa, Rigassa ja Minskissä. Näillä näyttämöillä hänen ohjelmistoaan olivat Joutsenlampi, Giselle, Don Quijote ja Spartacuksen päätehtävät.

Kiinnostus baletin opettamiseen alkoi jo hänen tanssijauransa aikana. Ensimmäisen Vaganova-metodia käsittävän oppikirjan hän sai venäläiseltä kollegalta Kansallisoopperan baletin vierailumatkalla Leningradin Malin teatteriin 1950-luvun lopulla.

Tanssijattaren uransa jälkeen hän opetti ammattilaisia Tukholman Kuninkaallisessa baletissa sekä Svenska Ballet Skolanissa. Suomeen palattuaan opetustyö jatkui Kansallisoopperan Balettioppilaitoksessa.

Kiinnostus baletin didaktiikkaan ja metodiikkaan syveni Pietarin Vaganova-metodia käsittelevissä kesäseminaareissa. Nämä opinnot johtivat hänet kirjoittamaan suomenkielisen baletin Metodiikka-Didaktiikka 4-8 luokkien oppimateriaalin.

Marianna Rumjantseva näkee tärkeänä nuoren tanssijan koko koulutuksen kaaren, mutta erityisesti sydäntä lähellä ovat baletin ammattiluokat.

”On välttämätöntä saada hyvä pohjakoulutus, mutta on päästävä nuorena tanssimaan, kokemaan sekä arvioimaan omaa osaamistaan suhteessa myös kansainväliseen baletin koulutukseen ja ammattilaisuuteen. Haluan omalta osaltani tukea nyt myös suomalaisen nuoren tanssijan lahjakkuutta”, Rumjantseva perustelee lahjoitustaan.

Marianna Rumjantsevan stipendit jaettiin kahdelle Kansallisbaletin oppilaitoksen opiskelijalle, Ellen Mäkelälle ja Erika Pastelille.

Olli Vasa: Keramiikkataiteilija ja tanssin ystävä

Pro Dance Gaalassa 11.3.2018 jaettiin muutamia yksityishenkilöiden nimikkostipendejä. Olli Vasan nimeä kantava stipendi jaettiin tänä vuonna Kansallisbaletin oppilaitoksen Oskari Kymäläiselle.

Stipendin lahjoittaja, keramiikkataiteilija Olli Vasa liittyi yhdistykseemme 50 vuotta sitten 1968 Birger Kaipiaisen ehdotuksesta. Tällöin yhdistys toimi nimellä Naistoimikunta. Vuonna 1972 Naistoimikunta lopetettiin ja perustettiin sen tilalle Pro Dance -yhdistys. Vasa on toiminut useaan otteeseen Pro Dance hallituksen jäsenenä.

Olli Vasa on kuvaamataidon opettaja, arkkitehti ja Arabian vieraileva taiteilija. Hän on suunnitellut Humppilassa vuonna 2005 valmistuneen Ateljé Heljän työskenneltyään pitkään Heljä Liukko-Sundströmin kanssa.  Nyt hän halusi muistaa tanssin nuoria lahjakkuuksia omalla nimikkostipendillään.

 

Pro Dance Gaala 2018: Pääosassa mies

11.3.2018 Aleksanterin teatterissa tanssittiin jälleen Pro Dance Gaalaa. Gaalan pääosaan oli nostettu miehet, niin tanssijoina, koreografeina kuin säveltäjinäkin. Gaalassa jaettiin vuosittaiset Pro Dance -stipendit sekä useita erikoisstipendejä nuorille tanssijoille. Lisäksi Pro Dance palkitsi tanssitaiteilija Juhani Teräsvuoren elämäntyöstään.

Gaalassa esiintyivät mm. Suomen Kansallisbaletin Michal Krčmář, Eun-Ji Ha, Jouka Valkama,  Antti Keinänen, Teemu Tainio, Konsta Roos, Katariina Luukas, Juho Suominen, Tiina Myllymäki, Malla Ylöniemi, Samuel Haramo, Aapo Kokkonen, Ella Puurtinen, Susmita Mayer-Rochow, Kansallisbaletin oppilaitoksen Colin Jacobs ja Ellen Mäkelä, Viron Kansallisbaletin Luana Georg sekä useita ryhmiä pääkaupunkiseudun tanssikouluista.

Illan juonsivat toimittaja Liisa Vihmanen ja tanssija Teemu Tainio.

Suurkiitokset esiintyjille, juontajille, koreografeille, harjoittajille, maskeeraajille, tekniikalle, stipendien lahjoittajille ja erityiskiitos itse yleisölle.

Kuvat Susanna Reitamo

Pro Dance -nuorisostipendien saajat olivat Colin Jacobs ja Isabella Nevanlinna, molemmat Kansallisbaletin oppilaitoksesta. Lucia Nifontovan stipendit saivat Kansallisbaletin nuorisoryhmän Samuel Haramo, Aapo Kokkonen ja Konsta Roos. Olli Vasa -nimikkostipendin sai Kansallisbaletin oppilaitoksen Oskari Kymäläinen. Marianna Rumjantsevan stipendin saivat Kansallisbaletin oppilaitoksen Erika Pastel ja Ellen Mäkelä.

Pro Dance jakoi stipendit niinikään kahdelle pedagogille, Christina Tuurnalle ja Juha Kirjoselle sekä solistitanssija Hanako Matsunelle Suomen Kansallisbaletista. Pro Dance halusi myös muistaa 100-vuotista itsenäisyyttään juhlivaa Viroa myöntämällä stipendit kahdelle Viron Kansallisbaletin solistitanssijalle, Luana Georgille sekä Sergei Upkinille. Lisäksi Pro Dance palkitsi tanssitaitelija Juhani Teräsvuoren elämäntyöstään.

Pro Dance on suomalaisen tanssiyleisön yhteisö

Pro Dance perustettiin vuonna 1972 tukemaan tanssin parissa työskentelevien sekä nuorten lupausten ponnistelua suomalaisen tanssin hyväksi. Toiminnan ensisijaisena tavoitteena on kannustaa stipendein ja nostaa jalustalle suomalaisia tanssijoita, koreografeja, pedagogeja ja muita tanssin hyväksi toimivia. Kaikki Pro Dancen toiminta tähtää stipendirahaston kartuttamiseen.