Puheenjohtajalta: Suomalaiselta tanssilta puuttuu keulakuva

Suomalaisen tanssin ja sen tekijöiden puolestapuhujaa ei ole ollut vuosiin. Rooli istuisi luontevasti esimerkiksi Suomen kansallisbaletin taiteelliselle johtajalle, mutta sitä ei ole ottanut kukaan sitten edellisen suomalaisen johtajan, Jorma Uotisen. 

Suomalainen tanssi, koreografia ja tanssiyhteisö tarvitsee kasvot ja keulakuvan, joka edistää sen arvostusta sekä suuren yleisön että taidemaailman keskuudessa. Tämä on perusedellytys, jotta tanssi voi jatkossakin säilyttää paikkansa rakastettuna taidemuotona, saada uusia ystäviä, tukijoita sekä taitavia suomalaisia tanssin ammattilaisia. Viimeksi mainittu edellyttäisi myös klassisen tanssin korkeakoulutusta, jota Suomessa ei ole edelleenkään saatavilla. Tästä syystä liian moni suomalainen tanssijalahjakkuus on päätynyt hakemaan tutkintonsa esimerkiksi eurooppalaisista taideyliopistoista ja valitettavan harvoin he päätyvät enää työskentelemään takaisin kotimaahansa. Suomalaisten tanssijoiden ja varsinkin solistien osuus Suomen kansallisbaletissa onkin ollut viime vuosina vähentymään päin nykyisten tähti- ja solistitanssijoidemme eläköityessä.

Katseet kohdistuvatkin syksyllä valittavaan Suomen kansallisbaletin seuraavaan taiteelliseen johtajaan. Josko nyt saisimme positioon karismaattisen johtajan, joka on valmis pitkäjänteiseen työhön rakentaakseen meille kansainvälisestikin kiinnostavan ryhmän samalla kun kantaa uljaasti suomalaisen tanssin soihtua.

 

Maija Nikkonen-Hilli

Puheenjohtaja, Pro Dance

(Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 3.7.2021)

Pro Dancen toimintavuosi 2021

Hyvä jäsenemme,

Pro Dancen sääntömääräinen vuosikokous järjestettiin tiistaina 29.6.2021 klo 18.00 Helsingin Tanssikeskuksen tiloissa sekä videoyhteyden välityksellä. Kokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntömääräiset asiat, valittiin uusi hallitus sekä esiteltiin muun muassa kuluvan vuoden toimintasuunnitelma.

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Maija Nikkonen-Hilli. Hallituksen jäseninä jatkavat Jani Talo, Tytti Hirvonen ja Laura Vilhonen sekä uudelleen valitut Tiina Timonen, Reija Kyläkallio sekä Jari Harmoinen. Varajäseninä valittiin jatkamaan Liisa Palin ja Timo Sokura.

Vuosikokouksessa vahvistettiin vuoden 2021 jäsenmaksuksi 30 euroa. Jäsenmaksu suoritetaan 30.7. mennessä yhdistyksen stipenditilille FI59 3131 1002 1963 88 (Handelsbanken) HUOM! uusi tilinumero.

Yhdistys kiittää lämpimästi jäseniään, jotka ovat panoksellaan olleet tukemassa suomalaista tanssia, sen tekijöitä ja nuoria lahjakkuuksia näinä kulttuurille vaikeina aikoina.

Jäsenkokouksessa esiteltiin myös yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2021. Syksylle on suunnitteilla yleisötilaisuuksia sekä perinteinen Pro Dance -gaala Aleksanterin teatterissa, mikäli tilanne sen sallii. Tiedotamme asiasta lisää mahdollisuuksien mukaan elokuussa. Seuraa yhdistyksen sivuja sekä somekanaviamme, jossa julkaisemme myös ajankohtaista tietoa tulevista tapahtumista.

Tanssijoiden koulutusmahdollisuudet ja urapolut Suomessa ja ulkomailla

 Pro Dancen haastattelemat ammattitanssijat ja pedagogit  kertovat tanssiopinnoistaan sekä urapoluistaan ja työnhakuprosessistaan Suomessa ja maailmalla.

Liisa Hämäläinen, Monte Carlon Baletti

Tanssijan ammatilliset ja korkeakouluopinnot Suomessa

Suomessa voi opiskella ammattitanssijaksi sekä klassisen tanssin että nykytanssin puolella. Klassisen tanssin ammatillisen tutkinnon voi opiskella ainoastaan Suomen Kansallisbaletin oppilaitoksessa, mutta nykytanssijan tutkinto on mahdollista suorittaa mm. Tampereen Konservatoriossa, Outokummussa sekä Rovaniemellä. Pääaineena voi olla nykytanssin lisäksi mm. show- tai kansantanssi. Opiskelijaksi on mahdollista hakeutua yleensä yhteishaun ja valintakokeiden kautta. Näissä oppilaitoksissa suoritettava tanssijan tutkinto on toisen asteen tutkinto.

Parhaillaan Hampurissa vieraileva Suomen Kansallisbaletin tanssija Atte Kilpinen opiskeli nykytanssijaksi Turun konservatoriossa, jossa kuitenkin opiskeltiin sivuaineena myös balettia. Atte täydensi klassisen tanssin osaamistaan omatoimisesti, sillä baletti oli alkanut kiinnostaa häntä. Hänelle tarjoutui mahdollisuus osallistua Suomen kansallisbaletin tunneille.

”Toisena päivänä menin tunnille ja Kenneth (Greve) pyysi minua huoneeseensa ja tarjosi sopimusta. Silloin maailmani muuttui. Olin varautunut, että jatkan vielä klassisen tanssin opiskelua Skotlannissa, jonne olin hakenut ja päässyt kouluun ja sitten ammatilaisuus tulikin ihan kuin sormia napsauttamalla. Tietenkin olin tehnyt kovan työn kehittyäkseni ja rampannut tunneilla Helsingissä, mutta olen vieläkin ihmeissäni, miten työpaikka järjestyi niin nopeasti.”, Kilpinen kertoo.

Atte Kilpinen. Kuva Mirka Kleemola.

Tarvittavat taidot tanssijana toimimiseen voi saada myös taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten ja tanssikoulujen laajan koulutuksen ohjelmista, niin kutsutuilta erikoiskoulutusluokilta. Näillä luokilla opiskelleet nuoret tanssijat voivat myös sijoittua työelämään tanssijoina tai he voivat jatkaa opintojaan korkeakouluissa tai ammattikorkeakouluissa Suomessa tai ulkomailla.

Tanssijan korkeakoulututkinnon, kandidaatin ja maisterin tutkinnon Suomessa voi suorittaa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Suuntautumisvaihtoehtoina ovat nykytanssi ja koreografia. Klassisessa baletissa ei ole Suomessa mahdollista opiskella korkeakoulututkintoa, vaan tutkinto on opiskeltava muualla Euroopassa. Tästä epäkohdasta on paljon keskusteltu viime vuosina, mutta toistaiseksi klassisen tanssin puolella jatkokoulutusmahdollisuutta ei ole saatu Suomeen järjestettyä.

Helsingin Yliopistossa on mahdollista opiskella teatteritiedettä, jos haluaa suuntautua tanssin tutkimukseen.

 

Tanssijan ammatilliset ja korkeakouluopinnot ulkomailla

Maailmalla on paljon sekä valtiollisia että yksityisiä tanssi- ja balettikouluja, jotka tarjoavat tanssijan ammattiin tähtääviä tutkintoja sekä alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja.

Euroopassa valtiollisten koulujen ammattitanssijan tutkintoon valmistavat opinnot ovat pääasiassa painottuneet klassiseen balettiin, mutta niissä opiskellaan tanssia myös laajemmin, kuten karakteritansseja, modernia tanssia sekä monipuolista repertoaaria.

Venäjällä toimii maailmankuuluja kouluja, joissa on opiskellut myös suomalaisia. Vaganova-akatemiassa Pietarissa opiskellut, nykyisin Permin balettiteatterissa solistina tanssiva Rasmus Ahlgren kertoo Venäjällä opiskelun olleen rankkaa, mutta vieneen häntä paljon eteenpäin.

”Balettitunti saattoi kestää kolmekin tuntia. Sen päälle tuli vielä muut harjoitukset.”, Ahlgren sanoo.

Venäjälle muista maista tulevat baletinopiskelijat joutuvat kuitenkin maksamaan kovat lukukausimaksut, jotka ovat yleensä kymmeniä tuhansia lukukaudessa.

”Olin niin onnekas, että sain apurahaa Suomesta. Ilman niitä opiskeluni ei olisi ollut mahdollista.”, hän kertoo.

Rasmus Ahlgren, Permin balettiteatteri

Useissa Euroopan maissa, kuten Norjassa, Ranskassa, Saksassa, Unkarissa, Skotlannissa ja Hollannissa valtiolliset koulut ovat yleensä taideyliopistojen tai ammattikorkeakoulujen alaisuudessa ja niissä on mahdollista suorittaa tanssitaiteen kandidaatin tutkinto. Opintojen kesto on n. 3 vuotta.

Lisäksi joissain korkeakouluissa on mahdollista suorittaa maisterin tutkinto. Suuntautumisvaihtoehdot ovat tanssija, pedagogi ja koreografi.

Hollannin kansallisbaletissa nykyisin työskentelevä Kira Hilli kertoo akateemisten opintojen mahdollisuuden olleen yksi syy, miksi hän hakeutui opiskelemaan Münchenin taideyliopiston balettiakatemiaan.

”–Opinnot kestivät kolme vuotta ja olivat todella laajat. Opiskelimme tanssiaineiden, klassisen baletin, kärkitossu- ja pas de deux -tekniikan, karakteritanssien ja repertoaarin lisäksi erilaisia teoreettisia aineita, kuten musiikin teoriaa, klassisen tanssin teoriaa, tanssin historiaa ja tanssilääketiedettä. Lisäksi meillä oli näyttelemistä.”

Kira Hilli, Hollannin kansallisbaletti

Eurooppalaisissa valtiollisissa kouluissa on yleensä pienehköt lukukausimaksut. Asuminen saattaa olla järjestetty koulun asuntolassa.

Opiskelijaksi sekä valtiollisiin että yksityisiin kouluihin haetaan pääsykokeiden kautta, joita edeltää yleensä videokarsinta.

Korkeakoulututkintoihin Euroopassa on mahdollista saada Kelalta opintotukea sekä asumistukea ja opintolainaa.

Apurahat ovat myös mahdollisia. Niitä on mahdollista hakea mm. Suomen Kulttuurirahastolta sekä Sivistysrahastolta.

 

Jatkokoulutus

Useiden ammattilaisryhmien yhteydessä toimii niin sanottuja nuorisoryhmiä. Niiden tarkoitus on syventää nuorien tanssijoiden taitoja, fyysisiä valmiuksia sekä antaa mahdollisuus kypsyttää taiteellista identiteettiä ennen varsinaista ammattilaisuutta. Nuorisoryhmillä on myös yleensä runsaasti esiintymismahdollisuuksia. Jotkut nuorisoryhmät ovat riippumattomia ja rahoittavat toimintansa harjoittelijoilta perittävillä lukukausimaksuilla.

Lisäksi joidenkin kansainvälisten balettikoulujen toimesta järjestetään syventävää jatkokoulutusta. Tukholmassa Kungliga Svenska Balettskolanin yhteydessä järjestetään vuosittain kansainvälisille opiskelijoille suunnattu syventävä jatkokoulutus (International Course), jonka pääpaino on nykytanssissa.

Eliisa Nenonen, solistitanssija, Bukarest

Romaniassa ammattilaisuraansa tehnyt Eliisa Nenonen kertoo, että Balettioppilaitoksesta valmistumisen jälkeen Tukholman vuoden kestävä jatkokoulutus mahdollisti hänelle omien taitojen kypsyttämisen.

”– Opiskelin Tukholmassa pääaineena nykytanssia ja sivuaineena balettia, repertoaaria, partnerointia. Meillä oli monenlaisia workshopeja mm. Heidi Vierthalerin, Jean Bouchartin sekä Alexander Ekmanin kanssa.”, Nenonen kertoo.

Canada National Ballet Schoolilla, joka toimii Torontossa on niin kutsuttu Post Secondary Program (PSP). Lisäksi osaamistaan voi kehittää erilaisin mestari- ja intensiivikurssein.

Liisa Hämäläinen, Les Ballets De Monte Carlo

Merkittävän uran maailmankuulun Monte Carlon Baletin solistina tehnyt Liisa Hämäläinen kertoo, että hänelle merkittävä askel uralla oli lähteä juuri Kanadaan vuodeksi jatko-opiskelemaan, kun Suomen kansallisbaletin silloinen johtaja Kenneth Greve ei antanut kenellekään hänen luokaltaan Balettioppilaitoksesta valmistuneelle sopimusta.

”– Oli hienoa nähdä, miten Kanadassa tehtiin asioita. Itselläni oli sisu päällä ja kehityin ison harppauksen eteenpäin lyhyessä ajassa. Kanadassa koulu myös todella auttoi oppilaita työnhaussa. Sain koulun kautta mahdollisuuden lähteä koetanssiin Belgiaan ja onnistuin saamaan työpaikan sieltä. Muutaman vuoden Belgiassa tanssittuani minun tarjottiin sopimusta Monte Carlon balettiin ja sain tehdä upean lähes 10-vuotisen uran tässä merkittävässä ryhmässä, kunnes vammojen vuoksi vuonna 2019 eläköidyin tanssijan työstä. Olen saanut tanssia suurilla näyttämöillä ympäri maailmaa ja esittää huippukoreografien teoksia.”

 

Pedagogiset opinnot Suomessa

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa on mahdollista suorittaa ylempi korkeakoulututkinto, tanssinopettaja. Opinnoissa voi suuntautua siihen lajiin, mitä on aiemmin opiskellut.

Oulun ammattikorkeakoulussa voi suorittaa tanssinopettajan ammattikorkeakoulututkinnon. Siellä on eri suuntautumisvaihtoehtoja, kuten show-, kansantanssi, baletti ja paritanssi.

Turun Ammattikorkeakoulussa ja Savonia Ammattikorkeakoulussa on niinikään mahdollista opiskella tanssinopettajaksi. Haku näille linjoille tapahtuu yhteishaun kautta. Paperikarsintaa seuraavat pääsykokeet. Kelpoisuusvaatimukset vaihtelevat kouluittain.

Helsingin tanssiopistossa opettajana toimiva Laura Poikolainen haki Kuopion musiikki- ja tanssiakatemiaan (nyk. Savonia) opiskelemaan tanssinopettajaksi työskenneltyään ensin muutaman vuoden tanssijana. Opinnot kestivät neljä vuotta ja sisälsivät myös laajasti tanssiopintoja eri tanssilajeista. Baletin ohella opiskeltiin mm.  jazzia ja nykytanssia sekä kurssimuotoisesti myös steppiä, karakteritansseja ja historiallisia tansseja. Lisäksi oli runsaasti teoreettisia aineita sekä musiikin opiskelua. Kuopiosta valmistumisen jälkeen Poikolainen pääsi suoraan Teatterikorkeakoulun tanssipedagogiikan laitokselle suorittamaan maisteriopintoja.

”– Opiskelun ohella osallistuimme muutamiin produktioihin ja käytimme paljon aikaa oman ihmis- ja oppimiskäsityksen pohdintaan.”, Poikolainen kertoo.

Tanssijan uran tehneille on järjestetty myös räätälöidyt pedagogiset opinnot, ammatillista opettajan koulutusta Hämeenlinnan ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Sinne on mahdollista hakea, mikäli takana on taiteellinen ura ja mahdollisesti jo pedagogista kokemusta.

Pedagogin työssä yhdistyvät oma tanssijuus, taiteellinen osaaminen, koreografin työ sekä laaja repertuaarin tuntemus ja hallinta. Pedagogilla on hyvä olla kokemusta ammattitanssijana työskentelemisestä, mutta se ei ole välttämätöntä.

Tanssipedagogien työllistymistilanne on melko hyvä erityisesti niille, joilla on klassisen tanssin peruskoulutus.

”– Opettajan työ vaatii ehkä eniten suunnitelmallisuutta ja kärsivällisyyttä, mutta myös rohkeutta uudistua. Opettamisessa on paljon hyviä puolia. Joka päivä tapahtuu jotain uutta.”, Poikolainen sanoo.

 

Työnhakuprosessi

Suomessa toimii kaksi ammattiteattereihin integroitua vakituista tanssiryhmää: Suomen Kansallisbaletti sekä Helsingin Kaupunginteatterin Helsinki Dance Company. Kansallisbaletissa on n. 70 – 80 tanssijaa, Helsinki Dance Companylla on n. 9 vakituista tanssijaa.

Suomen Kansallisbaletti järjestää yleensä vuosittain kansallisen koetanssin, joka pidetään alkuvuodesta tammi-maaliskuussa Suomen Kansallisoopperassa ja -baletissa. Suomen Kansallisbaletti työllistää vuosittain keskimäärin uutta 2-6 suomalaista tanssijaa. Kansallisbaletin yhteydessä toimii nuorisoryhmä, jossa työskentelee 12-14 tanssijaa.

Suomalaiset nykybaletti- ja nykytanssiryhmät valtakunnallisesti tarjoavat teos- ja sesonkikohtaisia sopimuksia. Useat tanssijat erityisesti nykytanssin saralla toimivatkin freelance-pohjalta ja he ovat myös perustaneet omia tanssiryhmiä.

Eurooppalaisiin ja muihin kansainvälisiin ryhmiin hakeminen tapahtuu myös koetanssien kautta. Koetansseista ilmoitetaan yleensä ryhmien omilla sivuilla sekä erilaisissa audition-sivustoilla. Koetanssia edeltää aina paperi- ja videokarsinta.

Lisäksi järjestetään tilaisuuksia (mm. Grand Audition), joihin kokoontuu taiteellisia johtajia useista ryhmistä ympäri maailmaa tekemään rekrytointeja. Näissä on etuna, että työnhakijan ei tarvitse matkustaa niin moneen paikkaan.

Työnhaku on parasta suunnitella järjestelmällisesti. Hakemus kannattaa lähettää vähintään kymmeneen koetanssiin. Koetansseihin täytyy varautua myös taloudellisesti, sillä lennot ja majoitukset jäävät hakijan itsensä maksettavaksi. Lisäksi varasuunnitelmat ja optimismi ovat tarpeen, jos ei heti työllistykään.

Roxey Ballet Companyssa, New Jerseyssä työskentelevä Pinja Sinisalo kertoo osallistuneensa valmistumisvuotensa lopulla 13:een koetanssiin ympäri Eurooppaa. Hän sanoo, että monipuolisesta osaamisesta oli hyötyä.

Pinja Sinisalo, Roxey Ballet Company

”– Olin tosi onnekas, kun työllistyin Saksan Bautzenissa toimivaan Sorbisches National-Ensembleen. Heidän repertoaarinsa on tosi laaja. He tekevät kansantanssin ohella uusia nykytanssiteoksia, lastenteatteria ja oopperaa.”

Työskenneltyään muutaman vuoden Saksassa, Sinisalo lähti hakemaan tanssijan töitä Amerikasta ja työllistyi New Jerseyssä toimivaan Roxey Ballet Companyyn. Ihan yksinkertaista ei Yhdysvaltoihin työluvan saaminen ollut.

”– Viisumin hakuprosessi kesti 3,5 kuukautta sen jälkeen, kun olin saanut sopimuksen.” Sinisalo kertoo.

Tanssijan työn ohella hän toimii myös ryhmän yhteydessä toimivan koulun opettajana.

 

Kilpailut kehittävät tanssijaa

Kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin sekä mestarikursseille osallistuminen voi olla hyvä paikka verkostoitua, saada näkyvyyttä sekä myös työllistyä. Lisäksi kilpailuun valmistautuminen ja kilpailukokemus kehittää tanssijaa usein enemmän kuin kilpailuissa menestyminen.

Suomen kansallisbaletin tanssija Emilia Števik kertoo nimenomaan kilpailujen olleen ratkaiseva tekijä hänen työllistymisensä kannalta.

”– Valmistuttuani Kansallisoopperan balettioppilaitoksesta en saanut töitä, joten lähdin kuukaudeksi New Yorkiin Joffrey Balletin kesäkurssille. Sieltä minulle tarjottiin stipendiä, joten jäin vuodeksi opiskelemaan sinne.”

Palattuaan Helsinkiin Števik liittyi Pieneen Suomalaiseen Balettiseurueeseen (nyk. Ballet Finland), päätti osallistua Helsingin kansainvälisiin balettikilpailuihin ja läpäisi karsinnat. Hän ei ottanut kisoista paineita, vaan ajatteli että työn määrä ja edistyminen oli suurin kiitos, minkä hän prosessista saavuttaa.

Števik kuitenkin eteni kisoissa ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon ja seuraavalta kierrokselta finaaliin. Finaalien jälkeen baletin silloinen johtaja Kenneth Greve tarjosi Števikille sopimusta.

Emilia Števik, Suomen Kansallisbaletti

”Se oli minulle isoin palkinto, jonka olisin voinut kisoista saada.”, Števik sanoo.

 

Pro Dance järjesti syksyllä 2019 infotilaisuuden tanssijoiden urapoluista ja jatkokoulutusmahdollisuuksista Suomessa ja ulkomailla. Tämä on tiivistelmä tilaisuuden sisällöstä.

Tanssin ammattilaiset, opiskelijat ja opettajat poikkeusoloissa

Tanssijat, tanssin opiskelijat ja opettajat toimivat jälleen poikkeusoloissa. Haastattelimme Vuoden 2020 stipendiaatteja, jotka kertoivat harjoittelusta ja opetuksesta kevään poikkeusoloissa. Haastateltavina Kaari Martin, Hanna Brotherus, Jonna Aaltonen, Marketta Viitala, Hannele Suomalainen, Karl Hedman, Lotta Arjanne, Joanna Salmikannas, Kasperi Kolehmainen,  Viivi Ketolainen, Viola Länsivuori, Leonora Nummi ja Tuuli Ezer.

 

Puheenjohtajalta: Pelkkä taituruus ei tee balettitanssijaa

Vastine Veli-Markus Tapion kolumniin (HS 18.8.2020):

Veli-Markus Tapio (HS 18.8.2020) kirjoitti kolumnissaan, että taitavan balettitanssijan tunnistaa jo kaukaa. Näin ei ole. Tapio kirjoittaa myös, että tanssitaide edellyttää taituruutta. Se taas on totta, mutta pelkkä taituruus ei yksin riitä tekemään tanssijasta taiteilijaa.

Yleensä ammattitanssijan polku alkaa harrastuksena jo alle kouluikäisenä. Kouluiän kynnyksellä lahjakkaimmat voivat hakeutua laajempaan ja intensiivisempään koulutukseen, jossa opiskelijoita valmennetaan mahdollisiin tuleviin ammatillisiin opintoihin. Eri tanssimuotojen, -tyylien ja repertoaarin lisäksi harjoitetaan ja kehitetään laaja-alaisesti liikkuvuutta, voimaa, koordinaatiota, ilmaisua, esiintymistaitoja sekä liikemuistia.

Tanssijan ammatillisiin tai laajiin opintoihin valitaan opiskelijat, jotka täyttävät monimuotoisen kriteeristön. Heiltä edellytetään paljon erilaisia fyysisiä ominaisuuksia, kuten nivelten luontaista liikkuvuutta sekä hyvää koordinaatiota ja musikaalisuutta. Monet ammattilaisuuteen vaadittavista tärkeimmistä ominaisuuksista ovat kuitenkin henkisiä: sinnikkyys, äärimmäinen keskittymiskyky ja hyvä paineensietokyky, joka on tarpeen erityisesti esiintymistilanteissa, kun suoritus monesti kulminoituu muutamien minuuttien raskaisiin, lähes akrobaattisiin suorituksiin, joiden tulee näyttää vaivattomilta, virheettömiltä ja musikaalisilta monituhatpäisen yleisön edessä.

Matka ammattilaisuuteen on pitkä ja raskas. Ammattitanssijaksi valmistunut on opiskellut erilaisten tanssiaineiden ja ilmaisun lisäksi teoreettisia aineita, treenannut vuosia monipuolisesti vähintään 6 päivää viikossa ja täydentänyt opintojaan intensiivikurssein Suomessa ja ulkomailla. Nuori tanssija on yleensä käynyt tanssiopintojensa ohella lukiota ja kirjoittanut ylioppilaaksi. Se jos joku opettaa ajanhallintaa.

Ammattitanssijakoulutuksen läpikäyneet ovat oppineet vuosien varrella työskentely- ja esiintymistaitoja, kurinalaisuutta sekä alan kansainvälisyyden vuoksi kartuttaneet usein myös kielitaitoaan. Heille on yleensä kehittynyt kovan ja säännöllisen treenin myötä ammattiurheilijan voima ja kestävyys.

Ammattitanssijaksi valmistuminen ei kuitenkaan takaa alan työpaikkaa. Ammattilaisryhmät Suomessa ja ulkomailla palkkaavat vuosittain kukin yleensä n. 1–10 uutta tanssijaa, joista noin puolet ovat miehiä ja puolet naisia. Avoimista vakansseista kilpailevat usein sadat, parhaimmissa ryhmissä jopa tuhannet nuoret tanssijat, joista monet ovat valmistuneet huippukouluista ympäri maailmaa. Valituilta edellytetään aina erittäin vahvaa tekniikkaa, mutta myös poikkeuksellista musikaalisuutta, ilmaisua, lavasäteilyä ja karismaa, jolla he erottuvat massasta. Nämä ominaisuudet kun tekevät loppujen lopuksi tanssijasta todellisen taiteilijan.

Vuosittain Suomessa tanssijan tutkinnon tai laajan koulutuksen suorittaneista keskimäärin 2–6 päätyy ammattitanssijaksi Suomeen tai ulkomaille. Loput valmistuneista jatkavat opintojaan esimerkiksi alan korkeakouluissa tai päätyvät työskentelemään joko kulttuurin pariin tai muille aloille.

Useimmista tanssia opiskelleista ja harrastaneista tulee kuitenkin asiantuntevaa, kriittistä ja tanssin kenttää tuntevaa yleisöä. Myös heitä tanssitaide tarvitsee – ehkä enemmän kuin koskaan.

 

Maija Nikkonen-Hilli

Puheenjohtaja, Pro Dance -yhdistys

Ammattitanssijan tytär ja ammattitanssijan äiti

 

Pro Dancen hallitus 2020 esittäytyy

Vuosikokouksessa  25.6.2020 valittiin Pro Dancelle uusi hallitus.

Maija Nikkonen-Hilli (puheenjohtaja)

on viettänyt lapsuutensa Aleksanterin teatterin kulisseissa ja seurannut hyvin
läheltä musiikki- ja tanssimaailmaa, sillä hän on oopperalaulajan ja balettitanssijan tytär sekä balettitanssijan äiti. Maija työskentelee markkinointiviestinnän parissa projektijohtajana ja tuottajana ja hänellä on takanaan myös musiikkiopintoja.

Maija on ollut Pro Dancen hallituksessa vuodesta 2016 ja puheenjohtajana vuodesta 2018.

Laura Vilhonen (varapuheenjohtaja)

on tanssija, koreografi ja tanssipedagogi. Hän on opettanut sekä harjoittanut flamencoa tanssin ammattilaisille ja sitä opiskeleville jo yli 20 vuotta mm. Kansallisbaletissa, Kansallisbaletin oppilaitoksessa, Helsingin tanssiopistossa ja Helsingin Balettiakatemiassa. Laura on opiskellut flamencoa Espanjassa mm. Amor de Diosilla Madridissa, Jerezissä ja Cordobassa. Laura valitsi flamencon aikanaan lajikseen, koska siinä saa olla samaan aikaan sekä muusikko että tanssija.

Laura on kahden nuoren miestanssijan äiti. Hän näkee Pro Dancen roolin ennen kaikkea tanssin ja baletin tuntemuksen edistäjänä sekä tanssin tekijöiden ja nuorten tanssijoiden tukijana. Laura on ollut Pro Dancen hallituksessa vuodesta 2016.

Tiina Timonen  (sihteeri)

on työskennellyt tanssin kentällä vuodesta 2000 alkaen monissa erilaisissa rooleissa muun muassa tanssijana, tanssinopettajana ja tuottajana.

Hän on koulutukseltaan kulttuurituottaja ja tanssinopettaja AMK. Tällä hetkellä  Tiina työskentelee Suomen Kansallisoopperassa ja hän on toiminut Suomen Kansallisoopperan ja –baletin balettioppilaitoksella tuottajana sekä toimii Valtakunnallisen Balettikilpailun 2020 vastaavana tuottajana.

Tiina valittiin Pro Dancen hallitukseen vuonna 2019.

Jani Talo
Kuva Mirka Kleemola
on Suomen Kansallisbaletin ensitanssija, joka on työskennellyt myös Washingtonin Baletissa. Hän on tehnyt kymmeniä solistisia ja päärooleja, kuten Gisellen Albrechtin, Anna Kareninan Vronskin, Joutsenlammen Sigfriedin, Prinsessa Ruususen Prinssi Desiréen sekä Romeon ja Julian Romeon. Vuodesta 2020 Jani toimii myös Balettioppilaitoksen koulutuskoordinaattorina.
Jani on saanut koulutuksensa Washington Ballet Schoolissa ja Suomen Kansallisoopperan Balettioppilaitoksessa. Hän on luonut myös useita koreografioita. Jani on palkittu Pro Dance -stipendillä vuonna 2001 ja Tanssin Kukka -palkinnolla vuonna 2007. Hänet valittiin Pro Dancen hallitukseen vuonna 2019.
Timo Sokura
Kuvaaja Mikko Nikkinen

on tanssitaiteilija ja kulttuurivaikuttaja. Hän on toiminut Suomen Kansallisbaletin sekä Tanssiteatteri Raatikon tanssijana, Lappeenrannan kaupunginteatterin johtajana sekä Kansallisoopperan tuottajana. Nykyisin Sokura työskentelee Balettioppilaitoksen tuottajana. Sokura on opiskellut tanssijaksi Kansallisoopperan balettikoulussa ja jatko-opiskellut mm. Brysselissä. Hänellä on ollut myös lukuisia teatteri- ja tanssialan luottamustehtäviä.

Jari Harmoinen

on koko ikänsä ollut kiinnostunut klassisesta musiikista, oopperasta ja yhä enemmän baletista. Hän käy mielellään katsomassa balettiesityksiä Suomessa ja ulkomailla aina kun siihen on mahdollisuus. Klassinen baletti on lähinnä hänen sydäntään.

Jari on myös Mariinski-teatterin ystävien puheenjohtaja, ja käynyt parin vuosikymmenen aikana Pietarissa noin 40 kertaa. Melkein jokaisella matkalla hän on saanut nähdä siellä sekä Mariinski- että Mikhailovski-teatterin upeita esityksiä. Venäjällä baletilla on pitkät perinteet ja huikea suosio ihan kaikkien kansankerrosten keskuudessa. Jari toivoisi, että näin olisi myös Suomessa. Pro Dance -yhdistys on laajentanut hänen näkemystään tanssitaiteen koko kirjosta ja avannut uusia mielenkiintoisia näkökulmia siihen. Hän on Pro Dancen myötä päässyt hieman kurkistamaan myös kulissien taakse; siihen miten kovalla työllä ja harjoittelulla saadaan aikaan se ihana illuusio näyttämöllä. Jari on kuulunut Pro Dancen hallitukseen vuodesta 2017.

Tytti Hirvonen
Tytin unelma-ammatti lapsena oli ballerina ja klassinen baletti oli hänen tärkein harrastuksensa aina 12-vuotiaaksi asti. Toisesta harrastuksesta (piirtäminen) tulikin sitten varsinainen ammatti. Tytti on koulutukseltaan graafinen suunnittelija ja hänen työkuvaansa kuuluu mm. mainosgrafiikka ja tapahtumien järjestäminen. Hän vastaa myös Pro Dancen graafisesta suunnittelusta.
Tanssi on jatkunut aikuisiällä Tytin harrastuksena. Hän toimii amatööriesiintyjänä ja viihtyy tietysti  myös yleisön puolella. Tanssissa häntä eniten kiehtoo kehon hallinta, tunnelman luominen ja hetken tuntu. Siksi se jaksaa kiehtoa häntä vuodesta toiseen. Tytti on ollut Pro Dancen hallituksessa vuodesta 2011.
Reija Kyläkallio (rahastonhoitaja)
on harrastanut tanssia 1970 luvulta saakka, ensin Raatikon tanssikoulussa ja sitten Helsingin tanssiopistossa. Hän innostui 35-vuotiaana kokeilemaan modernin ja jazz-tanssin ohella myös klassista balettia, joka vei mennessään. Ankara, kurinalainen ja täsmällinen opetus sopi hyvin Reijan pedantille luonteelle. Myöhemmin kuvioihin tuli myös karakteritanssi, jossa saa vielä vahvemmin ilmaista itseään. Tanssin ohella Reija harrastaa golfia.
 
Reija työskentelee siviilissä taloushallinnon puolella. Hän on ollut Pro Dancen hallituksessa vuodesta 2013 ja vastaa rautaisella ammattitaidollaan Pro Dancen talousasioista.
Liisa Palin
on tanssitaiteilija ja balettipedagogi. Hän kävi Kansallisoopperan balettikoulun ja sai kiinnityksen vuonna 1965 Kansallisoopperan balettiin, jossa  hän tanssi 22 vuotta. Tanssijan työnsä rinnalla hän aloitti opetustyön oopperan balettikoulussa vuonna 1983. Hän opiskeli Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Opettajakorkeakoulussa ja siellä suoritetut pedagogiset opinnot antoivat pätevyyden opettajan työhön. Lisäksi hän on täydentänyt opintojaan baletin didaktiikassa Suomessa ja ulkomailla.

Liisa on opettanut mm.  Kansallisoopperan balettioppilaitoksessa, josta hän jäi eläkkeelle 2013 sekä useissa tanssikouluissa ympäri Suomea. Läänintaiteilijavuodet Vaasassa täydensivät kokonaiskuvaa tanssinopettajien ja -ohjaajien koulutuksen tarpeesta ja koulutuksen kehittäminen onkin ollut lähellä hänen sydäntään. Liisa on vaikuttanut vuosia myös Balettipedagogit ry:n hallituksessa. Hän mainitsee kiinnostuksen kohteekseen erityisesti nuoren tanssijan kehittymisen tukemisen ja sen yhtenä osa-alueena liikunta- ja urheilulääketieteen. Liisa kokee, että Pro Dancen tärkein tehtävä on tukea tanssitaidetta ja sen tekijöitä sekä nostaa tanssia suuren yleisön tietoisuuteen.

Suomalainen tanssi tarvitsee ystäviään

Suomalainen tanssi tarvitsee tukeasi enemmän kuin koskaan. Pro Dancen jäsenenä olet tukemassa suomalaista tanssitaidetta ja sen tekijöitä. Jos  et ole vielä jäsen, voit liittyä helposti lähettämällä vapaamuotoisen sähköpostin osoitteella prodanceyhdistys@gmail.com tai  sivuillamme olevan lomakkeen kautta. Jäsenmaksu on 25 €/vuosi.

Voit myös tehdä lahjoituksen stipenditilillemme FI43 4730 4720 0180 36.

Suomalainen tanssi ja sen  tekijät  kiittävät tuestasi.

Vuosikokous siirtyy

30.3. 2020 pidettäväksi ilmoitettu vuosikokous siirtyy keväämmälle, sillä yli 10 henkilön kokoontumiset eivät ole poikkeuslain aikana sallittuja. Ilmoitamme uuden ajankohdan, kun se on tiedossa.

Hallitus

Ohjeet Pro Dance -lippujen palautuksesta

Pro Dance -gaala, joka oli tarkoitus järjestää su 15.3.2020 klo 17 Aleksanterin teatterissa peruutettiin koronavirustilanteen ja siitä johtuvan tartuntavaaran vuoksi.

Pro Dancen hallitus teki asiasta päätöksen perjantaina 13.3.2020, sillä tartuntojen määrä on lähtenyt nousuun ja asiantuntijat ovat esittäneet suosituksia yli 100 hengenkin tilaisuuksien peruuttamisesta, vaikka virallinen linjaus koskee edelleen yli 500 hengen tilaisuuksien rajoittamista. Pro Dance halusi toimia tässä asiassa mahdollisimman vastuullisesti.

Lipun ostaneet saavat rahansa takaisin Ticketmasterin kautta. Ohjeet ovat täällä:  https://help.ticketmaster.fi/hc/fi/categories/360001140538-Koronavirus-COVID-19?j=3036202&l=341793_HTML&u=154129896&mid=1392441&jb=0

Mikäli sinulla on kysymyksiä tähän liittyen, voit laittaa meille sähköpostia prodanceyhdistys@gmail.com