Reilun kahden viikon päästä tanssittava Pro Dance -gaala tarjoaa jälleen mielenkiintoisen kattauksen tanssin eri tyylejä. Luvassa on tällä kertaa baletin ja nykytanssin ohella erilaisia tanssilajeja maailman eri kolkista aina afro-kuubalaisesta tanssista K-popiin. Gaalassa esiintyvät muun muassa Evelyn Robinson, Ethan Slocomb, Florian Modan, Zhiyao Chen ja Sara SaviolaSuomen kansallisbaletista, Kasperi Kolehmainen ja Paavali KärkkäinenGlims & Glomsista, Waltteri Voitila, Laura Zaray, Julio Miñoso, Ester Siltavuori, Jenni Rahunen, Canela Dance Company, By Dance Company sekä nuoria lahjakkuuksia muun muassa Helsingin, Espoon ja Vantaan tanssiopistoista. Lisäksi gaalassa nähdään vuoden 2025 Veronan balettikilpailu voittaja Matilda Sampietro sekä Valtakunnallisen balettikilpailun satoa. Gaalan juontaa Tom Nylund. Gaalassa jaetaan jälleen perinteiset Pro Dance -stipendit ja elämäntyöpalkinnot. Koko gaalan tuotto käytetään suomalaisen tanssin tukemiseen.
Pro Dance -gaala 2026 sunnuntaina 8.2.2026 klo 17 Aleksanterin teatterissa. Liput: Aikuiset 42 €/ 34 €/ 30 € + toimituskulut, Lippu.fi sekä Aleksanterin teatterin lipunmyynti.
Kuva: Pinja Intke ja Arne Estlander, Pro Dance –gaala 2022. Kuvaaja: Susanna Reitamo
Vuoden 2026 aikana Helsingissä tanssitaan kahdet balettikilpailut: tammikuun lopussa nuorten tanssijoiden Valtakunnallinen balettikilpailu Aleksanterin teatterissa ja kesäkuun alussa Helsingin kansainvälinen balettikilpailu Suomen kansallisoopperan näyttämöillä. Torstaina 15.1.2026 Pro Dance järjesti yleisötilaisuuden Töölön kirjastossa, jossa valotettiin balettikilpailujen taustoja niin kilpailuorganisaatioiden, valmentajan, tuomariston kuin kilpailijoidenkin näkökulmista.
Valtakunnallisten balettikilpailujen sekä kansainvälisten balettikilpalujen rooli on keskenään hyvin erilainen. Valtakunnalliset balettikilpailut, jotka käydään joka toinen vuosi, ovat suunnattu tanssia tavoitteellisesti harrastaville nuorille ja kilpailussa on sarjat sekä solisteille että ryhmille. Nuorimmat solistisarjan kilpailijat ovat 12-vuotiaita, kun taas ryhmissä voivat nuorimmat osallistujat olla 10-vuotiaita. Vanhimmat ryhmäsarjojen osallistujat voivat puolestaan olla jopa 20-vuotiaita. Yhtenä kilpailun tavoitteena on myös edistää uusien suomalaisten balettikoreografioiden syntymistä ja siksi niille on varattu oma palkintosarjansa.
”Olemme pyrkineet alleviivaamaan baletin liikekielen merkitystä uusissa koreografioissa. Kyseessä ei siis ole palkinto, joka jaettaisiin nykytanssiteokselle”, Valtakunnallisia balettikilpailuja järjestävän Balettipedagogit r.y.:n Marina Tirkkonen täsmentää.
Helsingin kansainväliset balettikilpailut käydään puolestaan keskimäärin joka neljäs vuosi. Nuorimmat osallistujat voivat olla 15-vuotiaita ja vanhimmat jopa 25-vuotiaita. Kansainvälisissä balettikilpailuissa kilpaillaan yksilöinä, joskin niihin on mahdollista osallistua myös parin kanssa. Helsingin kilpailuissa on vuosittain ollut osallistujia ympäri maailmaa. Tänä vuonna käytävän Helsingin kansainvälisen balettikilpailun sääntöjä on uudistettu ja esimerkiksi sukupuoleen perustuvat kategoriat purettu. Lisäksi ikäsarjoja on aiemman kahden sijaan kolme.
”Helsingin kansainväliset balettikilpailut mahdollistavat kaikille osallistujille miellyttävän kilpailukokemuksen, jossa myös henkinen valmennus ja tuki on huomioitu. Haluamme vahvistaa entisestään kilpailun tanssijaystävällisyyttä”, kertoo Helsingin kansainvälinen balettikilpailu r.y.:n puheenjohtaja Hannele Niiranen.
Balettikilpailujen instituutiosta on keskusteltu aina myös kriittisesti: miten taiteessa voi kilpailla? Balettikilpailujen tuomaristoa haastaakin lajin kaksinaisuus: toisaalta baletti on äärimmäisen teknistä, mutta taiteellista puolta ja tulkintaa ei voi ohittaa. Tekninen puhtaus on tärkeää ja tekniikan tulee noudattaa lähtökohtaisesti klassisen baletin traditioita, mutta ilman taiteellista ilmaisua se ei olisi balettia. ”Joskus näkee teknisesti puhtaita suorituksia, mutta tanssijan tulkinta on vasta nupullaan. Samaan aikaan toisen kilpailijan tekniikassa voi olla vielä puutteita tai se on kehittymässä, mutta esiintyjä voi olla ilmaisultaan todella kypsä ja valovoimainen. Silloin on tarkkaan pohdittava, kumpaan vaaka kallistuu”, Valtakunnallisia balettikilpailuja vuonna 2024 tuomaroinut Tiina Myllymäki pohtii. Hän pitää balettikilpailujen tuomaroinnissa tärkeänä myös sitä, että tanssija saa suorituksestaan palautteen. Balettikilpailut ja niihin valmistautuminen voi parhaimmillaan olla tärkeä prosessi, joka auttaa tanssijaa kehittymään.
Myös valmentajan roolissa juuri kilpailuihin valmistautumisen vaihe on tärkeä. ”Pedagogin rooli on olla kilpailuihin valmistautuvalle tanssijalle paitsi valmentaja myös kanssakulkija”, sanoo Virve Olsson, Balettioppilaitoksen ammatillisen koulutuksen opettaja. Hän pitää merkityksellisenä paitsi kilpailuihin valmistautumiseen liittyvää yhteistä matkaa myös kilpailukokemuksen purkamista jälkikäteen. Pienistäkin onnistumisista on tärkeää iloita. Kilpailuun valmistautumiseen liittyy myös paljon käytännön asioiden pohdintaa, kuten ohjelmiston suunnittelemista.
Kilpailuun valmistautuminen varsinkin omien tanssijan töiden ohessa oli rankka, mutta opettavainen ja antoisa kokemus”, summaa vuoden 2022 Helsingin kansainvälisiin balettikilpailuihin osallistunut Suomen kansallisbaletin tanssija Heidi Salminen. Hän osallistui kilpailujen nuorimpana osallistujana samaiseen kilpailuun myös vuonna 2016. Silloin hän koki nähneensä erityisesti kilpailujen yhteisöllisen puolen. ”Kaikki olivat minulle ystävällisiä, pitivät huolta ja auttoivat”, hän muistelee kymmenen vuoden takaisia kilpailuja.
Balettikilpailut voivat olla omaan taiteenlajiinsa ammatillisesti suuntautuneelle nuorelle myös tärkeitä verkostoitumismahdollisuuksia. Ne voivat johtaa parhaimmillaan varsin konkreettisiin tilaisuuksiin ja uran käännekohtiin. ”Itselleni koko kilpailuprosessi oli tärkeä, mutta paras palkinto siitä oli, että sain onnistuneen kilpailun päätteeksi työsopimuksen Suomen kansallisbalettiin”, kertoo vuonna 2012 Helsingin kansainvälisiin balettikilpailuihin osallistunut Suomen kansallisbaletin tanssija Emilia Števik, joka on työskennellyt Suomen kansallisbaletin tanssijana siitä asti. Hän kuitenkin tuo esiin myös kilpailuihin liittyvän eriarvoistavan näkökulman. Kilpailuihin osallistuminen valmentajineen, pukuineen ja osallistumismaksuineen voivat olla taloudellinen kysymys. Števik onnistui saamaan itselleen kuitenkin sponsorin, joka helpotti taloudellista taakkaa.
”Suomessa nuorten taiteilijoiden sponsorointia ei pidetä niin luontevana kuin esimerkiksi urheilijoiden sponsorointia. Mesenaattikulttuuri ei ole Suomessa kovin vahva. Taloudellisen tuen merkitystä olisi syytä nostaa esille, sillä taideammattilaisten keskinäinen kilpailu työpaikoista saattaa edellyttää taloudellisia panostuksia niin ulkomailla kouluttautumiseen kuin työmahdollisuuksien löytämiseen esimerkiksi kilpailujen tai muiden tapahtumien kautta. Apurahoja riittää vain harvoille, joten yksityisten mesenaattien tuki voi olla tärkeä osatekijä nuorten esittävien taiteilijoiden uralla”, sanoo Pro Dancen puheenjohtaja Maija Nikkonen-Hilli.
Valtakunnalliset balettikilpailut Aleksanterin teatterissa 24.–25.1.2026>>
Helsingin kansainväliset balettikilpailut 28.5.–5.6.2026 Suomen kansallisoopperassa ja baletissa>>
