Pro Dance on jakanut stipendejä olemassaolonsa aikana jo n. 270 000 €:n edestä ja se jakaa tänäkin vuonna stipendejä niin tanssin opiskelijoille kuin tanssin ammattilaisillekin.
Lisäksi se jakaa edellisvuosien tapaan yksityishenkilöiden lahjoittamia nimikkostipendejä, jotka ovat lahjoittaneet primaballerina Lucia Nifontovan jälkipolvea edustava Juha Saurama, tanssitaiteilija ja pedagogi Marianna Rumjantseva sekä kuvataiteilija Olli Vasa. Tanssitarviliike Footlight lahjoittaa myös oman stipendinsä.
Stipendit jaetaan vuonna 2020 seuraaville henkilöille ja yhteisöille:
Lucia Nifontova -erikoisstipendit:
- Marketta Viitala (elämäntyö), koreografi, pedadogi ja opetusneuvos
- Aleksei Frich, tanssin opiskelija, Helsingin tanssiopisto
Marianna Rumjantseva -erikoisstipendit:
- Lotta Arjanne, tanssin opiskelija, Helsingin tanssiopisto
- Joanna Salmikannas, tanssin opiskelija, Helsingin tanssiopisto
Olli Vasa -erikoisstipendit:
- Kasperi Kolehmainen, tanssin opiskelija, Suomen Kansallisbaletin oppilaitos
- Miika Rissanen, tanssin opiskelija, Suomen Kansallisbaletin oppilaitos
Tanssitarvikeliike Footlightin lahjoittama palkinto:
- Helsingin tanssiopiston ylin erikoiskoulutusluokka
Pro Dance -elämäntyöpalkinto:
- Karl Hedman, tanssitaiteilija, pedagogi
Pro Dance -stipendit:
- Tuuli Ezer, tanssin opiskelija, Suomen Kansallisbaletin oppilaitos
- Saida Solla, tanssin opiskelija, Suomen Kansallisbaletin oppilaitos
- Viivi Ketolainen, tanssin opiskelija, Suomen Kansallisbaletin oppilaitos
- Pinja Rissanen, tanssin opiskelija, Vaganova-akatemia
- Viola Länsivuori, nuorisotanssija, Suomen Kansallisbaletti
- Leonora Nummi, nuorisotanssija, Suomen Kansallisbaletti
- Hannele Suomalainen, balettipedagogi, rehtori
- Jonna Aaltonen, tanssitaiteilija, freelancer
- Kaari Martin, tanssitaiteilija, koreografi
- Hanna Brotherus, tanssitaiteilija, koreografi, ohjaaja
Lucia Nifontova -stipendit
Lucia Nifontova oli Suomen ensimmäinen Prima ballerina assoluta. Hän toimi Suomen Kansallisbaletin tanssijattarena vuodesta 1927 vuoteen 1940. Hän tanssi myös Monte Carlon baletin solistina. Lucia Nifontovan stipendit menevät Marketta Viitalalle ja Aleksei Frichille.
Marketta Viitala on koreografi, pedadogi ja opetusneuvos, joka aloitti pedagogin uransa 1950-luvulla lasten ja nuorten tanssin edistämiseksi. Hän erikoistui 1960-luvulla esittävään liikuntaan ja erityisesti lasten ja nuorten tanssiin. Pedagogin ja koreografin uransa lisäksi hän on toiminut valtakunnallisissa luottamustehtävissä tanssin ja lastenkulttuurin parissa. Hän on ollut myös useiden tanssitapahtumien, kuten Oulun Arktisten askeleiden ja Pyhäjärven Täydenkuun tanssien festivaalien alkuunpanija ja julkaissut alaan liittyvää kirjallisuutta. Marketta Viitala on palkittu mm. Lastenkulttuurin valtionpalkinnolla vuonna 1998.
Aleksei Frich on tanssinut 5-vuotiaasta asti ja balettiopinnot hän aloitti 11-vuotiaana. Aleksei on opiskellut maineikkaassa Vaganovan balettiakatemiassa Pietarissa. Aleksei on kertonut haluavansa tanssista itselleen työn ja toivoo löytävänsä itselleen työpaikan jostain ryhmästä lähitulevaisuudessa. Aleksei osallistui mm. Valtakunnalliseen balettikilpailuun helmikuun alkussa, jossa hän sai kunniamaininnan.
Marianna Rumjantseva -stipendit
Marianna Rumjantseva teki tanssijanuransa solistina ja ensitanssijattarena Suomen Kansallisbaletissa. Hän nousi kansainväliseksi ballerinaksi vieraillessaan mm. Venäjällä, Virossa ja Saksassa, jossa hän teki lukuisia päätehtäviä. Tanssijattaren uransa jälkeen Rumjantseva kiinnostui opettamisesta ja hän opetti ammattilaisia mm. Tukholman kuninkaallisessa baletissa. Suomeen palattuaan hän on opettanut mm. Kansallisbaletin oppilaitoksessa ja nykyään hän toimii Helsingin tanssiopiston ylimmän erikoiskoulutusluokan opettajana. Marianna Rumjantsevan stipendit menevät Lotta Arjanteelle ja Joanna Salmikannakselle.
Lotta Arjanne aloitti tanssinharrastamisen jo 4-vuotiaana ja baletin 7-vuotiaana, jolloin hän siirtyi Helsingin tanssiopiston erikoiskoulutusluokalle. Lotta kertoo, että tanssi on kasvattanut häntä myös henkisesti. Hän on oppinut pitkäjänteisyyttä ja työskentelytaitoja, mutta tärkeintä hänelle tanssissa on siitä hänen saamansa ilo. Lotta sanoo, että haluaa tulevaisuudessa olla tanssin maailmassa mukana tavalla tai toisella ja toivoo tulevan ammattinsa olevan jossain tekemisissä tanssin ja kulttuurin kanssa, oli se sitten lavalla tai kulissien takana.
Joanna Salmikannas aloitti tanssimisen 3-vuotiaana Helsingin tanssiopistossa ja jatkoi myöhemmin opintojaan saman koulun erikoiskoulutusluokalla. Tanssi on hänelle keino luoda taidetta omalla kehollaan, joka on myös opettanut hänelle monia tärkeitä elämäntaitoja kuten itsenäisyyttä ja kurinalaisuutta sekä sosiaalisia taitoja. Joanna toivoo kehittyvänsä yhä paremmaksi tanssijaksi. Hän toivoo, että tanssi tulee aina olemaan jollain tavalla osa hänen elämäänsä.
Olli Vasa -stipendit
Keramiikkataiteilija ja kuvaamataidon opettaja Olli Vasa on ollut Pro Dancen jäsen sen alkuajoista saakka. Hän on toiminut myös useaan otteeseen Pro Dancen hallituksen jäsenenä. Vasa on kuvaamataidon opettaja, arkkitehti ja Arabian vieraileva taiteilija. Hän on työskennellyt Heljä Liukko-Sundströmin kanssa ja on edelleen alalla aktiivinen. Vasa halusi muistaa tanssin nuoria lahjakkuuksia nyt jo kolmatta kertaa jakamalla kaksi stipendiä ja ne vastaanottavat Miika Rissanen ja Kasperi Kolehmainen
Miika Rissanen aloitti baletin tanssimisen Miloff-tanssiopistossa Seinäjoella 11-vuotiaana. Hänet valittiin baletin valtakunnalliseen erikoiskoulutukseen ja myöhemmin hän siirtyi Suomen Kansallisoopperan ja -baletin oppilaitokselle. (myöh. Balettioppilaitos). Miikan tavoitteena on tulla ammattitanssijaksi.
Kasperi Kolehmainen on imatralaislahjakkuus, joka harrasti nuorena telinevoimistelua ja aloitti tanssiharrastuksen 11-vuotiaana. Viime syksynä hän muutti Helsinkiin ja siirtyi Balettioppilaitoksen ammatilliseen koulutukseen oltuaan ensin pari vuotta valtakunnallisessa erikoiskoulutuksessa. Kasperille tanssi on tapa käsitellä ja näyttää tunteita sekä ilmaista itseään. Tanssi on myös opettanut häntä asettamaan itselleen tavoitteita ja työskentelemään niitä kohti. Kasperi tahtoisi tehdä tulevaisuudessa töitä koreografina ja tanssijana. Hän haluaisi tutustua laajasti tanssin tekijöihin ja toisaalta jakaa liikekieltään muille niin Suomessa kuin ulkomailla.
Footlight-stipendi
Tanssitarvikeliike Footlight halusi lahjoittaa stipendinsä opiskelijaryhmälle. Stipendin saa Helsingin tanssiopiston ylin erikoiskoulutusluokka.
Helsingin tanssiopiston ylin erikoiskoulutusluokka on ryhmä nuoria ja lahjakkaita tanssinopiskelijoita. Helsingin tanssiopisto on järjestänyt laajaa erikoiskoulutusta jo vuosikymmenten ajan ja koulu on tuottanut maahamme monia tanssin ammattilaisia. Nyt palkittava erikoiskoulutusluokka on osoittanut lahjakkuutta niin ryhmänä kuin yksilötasolla ja saavuttanut menestystä mm. helmikuun alussa käydyssä Valtakunnallisessa balettikilpailuissa.
Pro Dance -stipendit
Pro Dance jakaa jälleen stipendejä tanssin opiskelijoille ja ammattilaisille, koreografeille, pedagogille sekä yhden elämäntyöpalkinnon. Pro Dance -nuorisostipendit saavat Tuuli Ezer, Saida Solla, Viivi Ketolainen, Pinja Rissanen, Viola Länsivuori ja Leonora Nummi. Koreografipalkinnot menevät Hanna Brotherukselle ja Kaari Martinille sekä pedagogipalkinto Hannele Suomalaiselle. Tanssijana palkitaan Jonna Aaltonen sekä elämäntyöstään tanssijana ja pedagogina Karl Hedman.
Karl Hedman on pitkäaikaisen ja kansainvälisen uran tehnyt tanssitaiteilija. Hän opiskeli tanssijaksi Suomen Kansallisoopperan balettikoulussa 1958-1968 opettajinaan mm. Sonja Tammela, Kari Karnakoski ja Maj-Lis Rajala. Lisäksi hän on täydentänyt opintojaan mm. Genevessä, Pariisissa, New Yorkissa ja Kööpenhaminassa. Hedman teki yli 20-vuotisen uransa Suomen Kansallisbaletissa ja on vieraillut mm. USAssa, Ranskassa, Hollannissa, Tanskassa, Saksassa ja Neuvostoliitossa. Hän tanssi lisäksi Savonlinnan oopperajuhlien solistina 11 vuotta. Hedman on toiminut solistina Göteborgissa ja Tukholman Cullberg Balletissa. Hän on toiminut myös ohjaajana ja koreografina ja on tehnyt pitkän uran opettajana. Opettajan työt jatkuvat edelleen. Hedman on opettanut baletin lisäksi flamencoa, mustalaistanssia ja muita karakteritansseja. Hänet on palkittu Philip Morris -säätiön Tanssin kukka -palkinnolla ja Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ansioristi myönnettiin hänelle vuonna 2017.
Kaari Martin on tanssitaiteilija ja kansainvälisestikin merkittävän flamencoryhmän taiteellinen johtaja. Martin aloitti flamencon vasta 16-vuotiaana. Sitä ennen hänestä piti tulla pianisti ja hän oli mukana mm. punk-teatterissa. Flamenco vei kuitenkin mukanaan ja hänen perustamansa ryhmä, nyt nimeltään Compania Kaari ja Roni Martin on yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimpiä tanssiryhmiä, joka on saanut tunnustusta myös ulkomailla. Se on esiintynyt yhteensä ainakin 15 maassa ja ryhmään kuuluu tanssijoita ja muusikoita ympäri maailmaa. Kaari Martinille tanssi ja musiikki ovat yhtä ja hän on opiskellut myös flamencolaulua.
Hanna Brotherus on tanssitaiteilija, koreografi, ohjaaja. Brotherus aloitti tanssiopintonsa viisivuotiaana ja jatkoi niitä myöhemmin Kansallisoopperan balettioppilaitoksessa ja Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksella sekä edelleen Amsterdamissa. Brotherus tunnetaan työstään erilaisten ihmisryhmien parissa. Hän on tehnyt uraauurtavaa työtä mm. vanhusten, vammaisten, turvapaikanhakijoiden ja kuntoutuvien narkomaanien kanssa ja laajentanut työtään perinteisistä teatteriproduktioista myös tanssielokuvan puolelle. Hänet on palkittu mm. Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton Mainetekopalkinnolla vuonna 2014.
Jonna Aaltonen on tanssitaiteilija, joka on työskennellyt todella pitkään ja monipuolisesti suomalaisen tanssin parissa myös valtakunnallisesti. Aaltonen on saanut koulutuksensa Turussa ja tanssinut kymmenissä produktioissa tanssiuransa aikana ympäri maata ja maailmaa. Tanssi on hänelle intohimo ja niin fyysisen kuin psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäjä sekä osa identiteettiä ja elämäntapa. Hän on vienyt tanssia ulos teatterin seinien sisältä ihmisten luo ja hän esiintyy jatkuvasti tanssiteatteriproduktioiden lisäksi vanhainkodeissa ja päiväkodeissa eli siellä, missä tanssi tuo katsojille iloa ihan jokapäiväiseen arkeen. Aaltonen haluaa olla jatkossakin aktiivinen tanssin kentällä ja jatkaa yhteistyötä omaa tietään kulkevien kiinnostavien koreografien kanssa.
Hannele Suomalainen aloitti tanssiopinnot 5-vuotiaana ja siirtyi Suomen Kansallisoopperan balettikouluun 14-vuotiaana. Valmistumisensa jälkeen hän tanssi muutamia vuosia Suomen Kansallisbaletissa, mutta vammautumisen vuoksi jatkoi opiskelujaan tanssipedagogiksi ja on sen jälkeen tehnyt pedagogin työtä äitinsä perustamassa balettikoulussa Tampereella, jonka johtajana hän myös nykyään toimii. Hannele Suomalaiselle tärkeää on tyylipuhtaan klassisen baletin tradition siirtyminen sukupolvelta toiselle, sekä uusien liikeideoiden hyödyntäminen nykybalettikoreografioissa. Tanssi on hänelle onnellinen elämäntapa ja opettajuuden hyvä puoli on Suomalaisen mukaan siinä, että saa työskennellä lasten ja nuorten parissa ”kauneuden luomisprosessissa”.
Viola Länsivuori on syntynyt balettiperheeseen ja hän kertoo, että on vaikeaa kuvitella elämää ilman tanssia. Hän opiskeli tanssijaksi Balettioppilaitoksessa ja on valmistumisensa jälkeen työskennellyt Suomen Kansallisbaletin nuorisoryhmässä. Viola on päässyt jo tekemään paljon erilaisia tehtäviä ja hänelle mieleenpainuvimpia niistä ovat olleet George Balanchinen Serenade sekä John Neumaierin Sylvia. Tulevaisuudessa hän toivoo pystyvänsä vakiinnuttamaan paikkansa ryhmässä ja samalla kehittämään itseään tanssijana.
Leonora Nummi on aloittanut baletin harrastamisen Helsingin tanssiopistossa ja jatkanut opintojaan Balettioppilaitoksella, josta hän valmistui vajaa kaksi vuotta sitten. Valmistumisensa jälkeen hän on tanssinut Suomen Kansallisbaletin nuorisoryhmässä ja saanut tehdä paljon erilaisia tehtäviä esim. Balanchinen Serenadessa sekä Natalia Makarovan Bajadeeri-baletissa. Leonora kokee, että tanssiessaan hän on osa ryhmää, jossa on läsnä ystävyys ja ammatillinen yhteistyö.
Viivi Ketolainen on aloittanut tanssiopinnot Helsingin tanssiopistossa ja siirtynyt pari vuotta sitten Balettioppilaitoksen ammatilliseen koulutukseen. Viivi on tanssinut menestyksekkäästi mm. Wilfried Jacobsin koreografioiman Pähkinänsärkijän Makeishaltijattaren roolin sekä osallistunut useisiin balettikilpailuihin. Tanssista on muodostunut Viiville elämäntapa ja hänen mielestään sen viehätys on myös siinä, ettei tanssija ole oikeastaan koskaan valmis. Viivi aikoo valmistuttuaan hakeutua tanssijaksi Suomeen tai ulkomaille. Hän haluaisi tehdä töitä pääosin klassisen baletin parissa.
Saida Solla aloitti tanssiopinnot Helsingin tanssiopistossa ja siirtyi myös pari vuotta sitten Balettioppilaitoksen ammatilliseen koulutukseen. Saida menestyi tämän vuotisessa Valtakunnallisessa balettikilpailussa ja sijoittui ikäsarjassaan jaetulle ykkössijalle. Tanssi on hänelle intohimo ja tapa ilmaista itseään. Saida sanoo, että kaikista hienointa on, jos pystyy tanssillaan vaikuttamaan katsojan tunteisiin. Hän toivoo tulevaisuudessa työllistyvänsä tanssijana ja haaveilee monipuolisesta urasta
Tuuli Ezer on aloittanut opintonsa Espoon tanssiopistossa ja opiskelee nykyään Balettioppilaitoksen ammatillisessa koulutuksessa. Tuuli menestyi Valtakunnallisissa balettikilpailuissa mm. omalla koreografiallaan. Hän pitää tanssissa siitä, että pääsee ilmaisemaan itseään ja heittäytymään. Tanssi asettaa hänelle tavoitteita ja päämääriä elämään. Loukkaantumisten kautta hän on havainnut, että elämä ilman tanssia olisi tylsää ja hän toivoo, että voisi tehdä tulevaisuudessa työkseen taidetta. Tuuli rakastaa eniten balettia, mutta näkee itsensä tulevaisuudessa monipuolisena tanssijana, johon baletti antaa erinomaisen pohjan.
Pinja Rissanen aloitti tanssin 3-vuotiaana Miloff Tanssiopistossa Seinäjoella. 12-vuotiaana hän aloitti opinnot Vaganovan Balettiakatemiassa. Tanssi on tällä hetkellä hänen koko elämänsä ja hänen tavoitteensa tanssissa ovat korkealla. Pinja odottaa innolla, mitä tanssi tuo tullessaan. Pinja menestyi helmikuussa käydyssä Valtakunnallisessa balettikilpailussa ja hän aikoo osallistua myös kesällä järjestettävään Helsingin kansainväliseen balettikilpailuun.
–
Stipendiensaajat julkistetaan tänä vuonna poikkeuksellisesti ainoastaan sähköisesti, sillä vuosittain Aleksanterin teatterissa järjestettävä Pro Dance -gaala on peruttu vuodelta 2020 yhteiskunnallisen tilanteen vuoksi. Pro Dance halusi toimia tässä asiassa vastuullisesti ja suojella sekä esiintyjien että yleisön terveyttä.
–
Kiitos kaikille taiteilijoille, tanssin opiskelijoille ja heidän harjoittajilleen ja opettajilleen, jotka olivat lupautuneet gaalaan vapaaehtoisiksi esiintyjiksi ja valmistelleet ohjelmistoa sitä varten. Kiitämme myös kaikkia muita vapaaehtoisia, jotka ovat antaneet panoksensa gaalan järjestelyihin sekä muihin Pro Dancen tapahtumiin kuluneen vuoden aikana. Kiitoksia stipendien lahjoittajille sekä muille yhteistyökumppaneillemme ja tukijoillemme.
Nautitaan taiteesta, tanssista ja musiikista siten, kun se on näinä aikoina mahdollista.
15.3.2020
Pro Dancen hallituksen puolesta
Maija Nikkonen-Hilli, puheenjohtaja