Tanssijoiden koulutusmahdollisuudet ja urapolut Suomessa ja ulkomailla

 Pro Dancen haastattelemat ammattitanssijat ja pedagogit  kertovat tanssiopinnoistaan sekä urapoluistaan ja työnhakuprosessistaan Suomessa ja maailmalla.

Liisa Hämäläinen, Monte Carlon Baletti

Tanssijan ammatilliset ja korkeakouluopinnot Suomessa

Suomessa voi opiskella ammattitanssijaksi sekä klassisen tanssin että nykytanssin puolella. Klassisen tanssin ammatillisen tutkinnon voi opiskella ainoastaan Suomen Kansallisbaletin oppilaitoksessa, mutta nykytanssijan tutkinto on mahdollista suorittaa mm. Tampereen Konservatoriossa, Outokummussa sekä Rovaniemellä. Pääaineena voi olla nykytanssin lisäksi mm. show- tai kansantanssi. Opiskelijaksi on mahdollista hakeutua yleensä yhteishaun ja valintakokeiden kautta. Näissä oppilaitoksissa suoritettava tanssijan tutkinto on toisen asteen tutkinto.

Parhaillaan Hampurissa vieraileva Suomen Kansallisbaletin tanssija Atte Kilpinen opiskeli nykytanssijaksi Turun konservatoriossa, jossa kuitenkin opiskeltiin sivuaineena myös balettia. Atte täydensi klassisen tanssin osaamistaan omatoimisesti, sillä baletti oli alkanut kiinnostaa häntä. Hänelle tarjoutui mahdollisuus osallistua Suomen kansallisbaletin tunneille.

”Toisena päivänä menin tunnille ja Kenneth (Greve) pyysi minua huoneeseensa ja tarjosi sopimusta. Silloin maailmani muuttui. Olin varautunut, että jatkan vielä klassisen tanssin opiskelua Skotlannissa, jonne olin hakenut ja päässyt kouluun ja sitten ammatilaisuus tulikin ihan kuin sormia napsauttamalla. Tietenkin olin tehnyt kovan työn kehittyäkseni ja rampannut tunneilla Helsingissä, mutta olen vieläkin ihmeissäni, miten työpaikka järjestyi niin nopeasti.”, Kilpinen kertoo.

Atte Kilpinen. Kuva Mirka Kleemola.

Tarvittavat taidot tanssijana toimimiseen voi saada myös taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten ja tanssikoulujen laajan koulutuksen ohjelmista, niin kutsutuilta erikoiskoulutusluokilta. Näillä luokilla opiskelleet nuoret tanssijat voivat myös sijoittua työelämään tanssijoina tai he voivat jatkaa opintojaan korkeakouluissa tai ammattikorkeakouluissa Suomessa tai ulkomailla.

Tanssijan korkeakoulututkinnon, kandidaatin ja maisterin tutkinnon Suomessa voi suorittaa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Suuntautumisvaihtoehtoina ovat nykytanssi ja koreografia. Klassisessa baletissa ei ole Suomessa mahdollista opiskella korkeakoulututkintoa, vaan tutkinto on opiskeltava muualla Euroopassa. Tästä epäkohdasta on paljon keskusteltu viime vuosina, mutta toistaiseksi klassisen tanssin puolella jatkokoulutusmahdollisuutta ei ole saatu Suomeen järjestettyä.

Helsingin Yliopistossa on mahdollista opiskella teatteritiedettä, jos haluaa suuntautua tanssin tutkimukseen.

 

Tanssijan ammatilliset ja korkeakouluopinnot ulkomailla

Maailmalla on paljon sekä valtiollisia että yksityisiä tanssi- ja balettikouluja, jotka tarjoavat tanssijan ammattiin tähtääviä tutkintoja sekä alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja.

Euroopassa valtiollisten koulujen ammattitanssijan tutkintoon valmistavat opinnot ovat pääasiassa painottuneet klassiseen balettiin, mutta niissä opiskellaan tanssia myös laajemmin, kuten karakteritansseja, modernia tanssia sekä monipuolista repertoaaria.

Venäjällä toimii maailmankuuluja kouluja, joissa on opiskellut myös suomalaisia. Vaganova-akatemiassa Pietarissa opiskellut, nykyisin Permin balettiteatterissa solistina tanssiva Rasmus Ahlgren kertoo Venäjällä opiskelun olleen rankkaa, mutta vieneen häntä paljon eteenpäin.

”Balettitunti saattoi kestää kolmekin tuntia. Sen päälle tuli vielä muut harjoitukset.”, Ahlgren sanoo.

Venäjälle muista maista tulevat baletinopiskelijat joutuvat kuitenkin maksamaan kovat lukukausimaksut, jotka ovat yleensä kymmeniä tuhansia lukukaudessa.

”Olin niin onnekas, että sain apurahaa Suomesta. Ilman niitä opiskeluni ei olisi ollut mahdollista.”, hän kertoo.

Rasmus Ahlgren, Permin balettiteatteri

Useissa Euroopan maissa, kuten Norjassa, Ranskassa, Saksassa, Unkarissa, Skotlannissa ja Hollannissa valtiolliset koulut ovat yleensä taideyliopistojen tai ammattikorkeakoulujen alaisuudessa ja niissä on mahdollista suorittaa tanssitaiteen kandidaatin tutkinto. Opintojen kesto on n. 3 vuotta.

Lisäksi joissain korkeakouluissa on mahdollista suorittaa maisterin tutkinto. Suuntautumisvaihtoehdot ovat tanssija, pedagogi ja koreografi.

Hollannin kansallisbaletissa nykyisin työskentelevä Kira Hilli kertoo akateemisten opintojen mahdollisuuden olleen yksi syy, miksi hän hakeutui opiskelemaan Münchenin taideyliopiston balettiakatemiaan.

”–Opinnot kestivät kolme vuotta ja olivat todella laajat. Opiskelimme tanssiaineiden, klassisen baletin, kärkitossu- ja pas de deux -tekniikan, karakteritanssien ja repertoaarin lisäksi erilaisia teoreettisia aineita, kuten musiikin teoriaa, klassisen tanssin teoriaa, tanssin historiaa ja tanssilääketiedettä. Lisäksi meillä oli näyttelemistä.”

Kira Hilli, Hollannin kansallisbaletti

Eurooppalaisissa valtiollisissa kouluissa on yleensä pienehköt lukukausimaksut. Asuminen saattaa olla järjestetty koulun asuntolassa.

Opiskelijaksi sekä valtiollisiin että yksityisiin kouluihin haetaan pääsykokeiden kautta, joita edeltää yleensä videokarsinta.

Korkeakoulututkintoihin Euroopassa on mahdollista saada Kelalta opintotukea sekä asumistukea ja opintolainaa.

Apurahat ovat myös mahdollisia. Niitä on mahdollista hakea mm. Suomen Kulttuurirahastolta sekä Sivistysrahastolta.

 

Jatkokoulutus

Useiden ammattilaisryhmien yhteydessä toimii niin sanottuja nuorisoryhmiä. Niiden tarkoitus on syventää nuorien tanssijoiden taitoja, fyysisiä valmiuksia sekä antaa mahdollisuus kypsyttää taiteellista identiteettiä ennen varsinaista ammattilaisuutta. Nuorisoryhmillä on myös yleensä runsaasti esiintymismahdollisuuksia. Jotkut nuorisoryhmät ovat riippumattomia ja rahoittavat toimintansa harjoittelijoilta perittävillä lukukausimaksuilla.

Lisäksi joidenkin kansainvälisten balettikoulujen toimesta järjestetään syventävää jatkokoulutusta. Tukholmassa Kungliga Svenska Balettskolanin yhteydessä järjestetään vuosittain kansainvälisille opiskelijoille suunnattu syventävä jatkokoulutus (International Course), jonka pääpaino on nykytanssissa.

Eliisa Nenonen, solistitanssija, Bukarest

Romaniassa ammattilaisuraansa tehnyt Eliisa Nenonen kertoo, että Balettioppilaitoksesta valmistumisen jälkeen Tukholman vuoden kestävä jatkokoulutus mahdollisti hänelle omien taitojen kypsyttämisen.

”– Opiskelin Tukholmassa pääaineena nykytanssia ja sivuaineena balettia, repertoaaria, partnerointia. Meillä oli monenlaisia workshopeja mm. Heidi Vierthalerin, Jean Bouchartin sekä Alexander Ekmanin kanssa.”, Nenonen kertoo.

Canada National Ballet Schoolilla, joka toimii Torontossa on niin kutsuttu Post Secondary Program (PSP). Lisäksi osaamistaan voi kehittää erilaisin mestari- ja intensiivikurssein.

Liisa Hämäläinen, Les Ballets De Monte Carlo

Merkittävän uran maailmankuulun Monte Carlon Baletin solistina tehnyt Liisa Hämäläinen kertoo, että hänelle merkittävä askel uralla oli lähteä juuri Kanadaan vuodeksi jatko-opiskelemaan, kun Suomen kansallisbaletin silloinen johtaja Kenneth Greve ei antanut kenellekään hänen luokaltaan Balettioppilaitoksesta valmistuneelle sopimusta.

”– Oli hienoa nähdä, miten Kanadassa tehtiin asioita. Itselläni oli sisu päällä ja kehityin ison harppauksen eteenpäin lyhyessä ajassa. Kanadassa koulu myös todella auttoi oppilaita työnhaussa. Sain koulun kautta mahdollisuuden lähteä koetanssiin Belgiaan ja onnistuin saamaan työpaikan sieltä. Muutaman vuoden Belgiassa tanssittuani minun tarjottiin sopimusta Monte Carlon balettiin ja sain tehdä upean lähes 10-vuotisen uran tässä merkittävässä ryhmässä, kunnes vammojen vuoksi vuonna 2019 eläköidyin tanssijan työstä. Olen saanut tanssia suurilla näyttämöillä ympäri maailmaa ja esittää huippukoreografien teoksia.”

 

Pedagogiset opinnot Suomessa

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa on mahdollista suorittaa ylempi korkeakoulututkinto, tanssinopettaja. Opinnoissa voi suuntautua siihen lajiin, mitä on aiemmin opiskellut.

Oulun ammattikorkeakoulussa voi suorittaa tanssinopettajan ammattikorkeakoulututkinnon. Siellä on eri suuntautumisvaihtoehtoja, kuten show-, kansantanssi, baletti ja paritanssi.

Turun Ammattikorkeakoulussa ja Savonia Ammattikorkeakoulussa on niinikään mahdollista opiskella tanssinopettajaksi. Haku näille linjoille tapahtuu yhteishaun kautta. Paperikarsintaa seuraavat pääsykokeet. Kelpoisuusvaatimukset vaihtelevat kouluittain.

Helsingin tanssiopistossa opettajana toimiva Laura Poikolainen haki Kuopion musiikki- ja tanssiakatemiaan (nyk. Savonia) opiskelemaan tanssinopettajaksi työskenneltyään ensin muutaman vuoden tanssijana. Opinnot kestivät neljä vuotta ja sisälsivät myös laajasti tanssiopintoja eri tanssilajeista. Baletin ohella opiskeltiin mm.  jazzia ja nykytanssia sekä kurssimuotoisesti myös steppiä, karakteritansseja ja historiallisia tansseja. Lisäksi oli runsaasti teoreettisia aineita sekä musiikin opiskelua. Kuopiosta valmistumisen jälkeen Poikolainen pääsi suoraan Teatterikorkeakoulun tanssipedagogiikan laitokselle suorittamaan maisteriopintoja.

”– Opiskelun ohella osallistuimme muutamiin produktioihin ja käytimme paljon aikaa oman ihmis- ja oppimiskäsityksen pohdintaan.”, Poikolainen kertoo.

Tanssijan uran tehneille on järjestetty myös räätälöidyt pedagogiset opinnot, ammatillista opettajan koulutusta Hämeenlinnan ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Sinne on mahdollista hakea, mikäli takana on taiteellinen ura ja mahdollisesti jo pedagogista kokemusta.

Pedagogin työssä yhdistyvät oma tanssijuus, taiteellinen osaaminen, koreografin työ sekä laaja repertuaarin tuntemus ja hallinta. Pedagogilla on hyvä olla kokemusta ammattitanssijana työskentelemisestä, mutta se ei ole välttämätöntä.

Tanssipedagogien työllistymistilanne on melko hyvä erityisesti niille, joilla on klassisen tanssin peruskoulutus.

”– Opettajan työ vaatii ehkä eniten suunnitelmallisuutta ja kärsivällisyyttä, mutta myös rohkeutta uudistua. Opettamisessa on paljon hyviä puolia. Joka päivä tapahtuu jotain uutta.”, Poikolainen sanoo.

 

Työnhakuprosessi

Suomessa toimii kaksi ammattiteattereihin integroitua vakituista tanssiryhmää: Suomen Kansallisbaletti sekä Helsingin Kaupunginteatterin Helsinki Dance Company. Kansallisbaletissa on n. 70 – 80 tanssijaa, Helsinki Dance Companylla on n. 9 vakituista tanssijaa.

Suomen Kansallisbaletti järjestää yleensä vuosittain kansallisen koetanssin, joka pidetään alkuvuodesta tammi-maaliskuussa Suomen Kansallisoopperassa ja -baletissa. Suomen Kansallisbaletti työllistää vuosittain keskimäärin uutta 2-6 suomalaista tanssijaa. Kansallisbaletin yhteydessä toimii nuorisoryhmä, jossa työskentelee 12-14 tanssijaa.

Suomalaiset nykybaletti- ja nykytanssiryhmät valtakunnallisesti tarjoavat teos- ja sesonkikohtaisia sopimuksia. Useat tanssijat erityisesti nykytanssin saralla toimivatkin freelance-pohjalta ja he ovat myös perustaneet omia tanssiryhmiä.

Eurooppalaisiin ja muihin kansainvälisiin ryhmiin hakeminen tapahtuu myös koetanssien kautta. Koetansseista ilmoitetaan yleensä ryhmien omilla sivuilla sekä erilaisissa audition-sivustoilla. Koetanssia edeltää aina paperi- ja videokarsinta.

Lisäksi järjestetään tilaisuuksia (mm. Grand Audition), joihin kokoontuu taiteellisia johtajia useista ryhmistä ympäri maailmaa tekemään rekrytointeja. Näissä on etuna, että työnhakijan ei tarvitse matkustaa niin moneen paikkaan.

Työnhaku on parasta suunnitella järjestelmällisesti. Hakemus kannattaa lähettää vähintään kymmeneen koetanssiin. Koetansseihin täytyy varautua myös taloudellisesti, sillä lennot ja majoitukset jäävät hakijan itsensä maksettavaksi. Lisäksi varasuunnitelmat ja optimismi ovat tarpeen, jos ei heti työllistykään.

Roxey Ballet Companyssa, New Jerseyssä työskentelevä Pinja Sinisalo kertoo osallistuneensa valmistumisvuotensa lopulla 13:een koetanssiin ympäri Eurooppaa. Hän sanoo, että monipuolisesta osaamisesta oli hyötyä.

Pinja Sinisalo, Roxey Ballet Company

”– Olin tosi onnekas, kun työllistyin Saksan Bautzenissa toimivaan Sorbisches National-Ensembleen. Heidän repertoaarinsa on tosi laaja. He tekevät kansantanssin ohella uusia nykytanssiteoksia, lastenteatteria ja oopperaa.”

Työskenneltyään muutaman vuoden Saksassa, Sinisalo lähti hakemaan tanssijan töitä Amerikasta ja työllistyi New Jerseyssä toimivaan Roxey Ballet Companyyn. Ihan yksinkertaista ei Yhdysvaltoihin työluvan saaminen ollut.

”– Viisumin hakuprosessi kesti 3,5 kuukautta sen jälkeen, kun olin saanut sopimuksen.” Sinisalo kertoo.

Tanssijan työn ohella hän toimii myös ryhmän yhteydessä toimivan koulun opettajana.

 

Kilpailut kehittävät tanssijaa

Kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin sekä mestarikursseille osallistuminen voi olla hyvä paikka verkostoitua, saada näkyvyyttä sekä myös työllistyä. Lisäksi kilpailuun valmistautuminen ja kilpailukokemus kehittää tanssijaa usein enemmän kuin kilpailuissa menestyminen.

Suomen kansallisbaletin tanssija Emilia Števik kertoo nimenomaan kilpailujen olleen ratkaiseva tekijä hänen työllistymisensä kannalta.

”– Valmistuttuani Kansallisoopperan balettioppilaitoksesta en saanut töitä, joten lähdin kuukaudeksi New Yorkiin Joffrey Balletin kesäkurssille. Sieltä minulle tarjottiin stipendiä, joten jäin vuodeksi opiskelemaan sinne.”

Palattuaan Helsinkiin Števik liittyi Pieneen Suomalaiseen Balettiseurueeseen (nyk. Ballet Finland), päätti osallistua Helsingin kansainvälisiin balettikilpailuihin ja läpäisi karsinnat. Hän ei ottanut kisoista paineita, vaan ajatteli että työn määrä ja edistyminen oli suurin kiitos, minkä hän prosessista saavuttaa.

Števik kuitenkin eteni kisoissa ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon ja seuraavalta kierrokselta finaaliin. Finaalien jälkeen baletin silloinen johtaja Kenneth Greve tarjosi Števikille sopimusta.

Emilia Števik, Suomen Kansallisbaletti

”Se oli minulle isoin palkinto, jonka olisin voinut kisoista saada.”, Števik sanoo.

 

Pro Dance järjesti syksyllä 2019 infotilaisuuden tanssijoiden urapoluista ja jatkokoulutusmahdollisuuksista Suomessa ja ulkomailla. Tämä on tiivistelmä tilaisuuden sisällöstä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *